27.4.2014

Kudottu mailahuppu

Lämmin ja aurinkoinen kevät. Itsellä eniten puutarhajutut mielessä, kovasti haluttaisi virkata jotain puuvillalankaa, mutta tarpeet ja halut eivät aina kohtaa. Olen kutonut golfmailoille mailahuppuja.


Golf itsessään on kivan kesäinen aihe. Vihreät kentät ja kauniisti leikatut greenit mielessä kudoin 7Veljestä, vieläpä mustana. Draiverille, spoonille ja hybridille kullekin omansa, tarpeeksi pitkällä varrella.


Tupsujakin oli kiva tehdä (taas) maan mainiolla tupsukehikolla. Haasteena oli saada tupsun raita vaakatasoon. Toivottavasti keksimäni kiinnitys kestää käytössä.


Golfareiden keskuudessa klassinen neulottu mailahuppu on taas in. Oli kiva olla "trendikäs" ja kutoa tilauksesta nämä neljä settiä. Tupsuja tuli lopulta aika monta....


Nautinnollista golfkautta kaikille lajin harrastajille!

19.4.2014

Iloista pääsiäistä!

Kolme viikkoa sitten otin sisälle kirsikkapuun oksia toivoen, että saan vaaleanvihreitä hiirenkorvia pääsiäiseksi. Viikko sitten hämmästyin iloisesti, kun oksiin ilmestyi kauniita kukkia!


Kuvatessani oksia torstaina hämmästyin jälleen: oksissa oli jotain ötököitä, osa lehdistä oli syöty ja muutama pieni toukkakin oli mukana. Oksat lähtivät saman tien, vaikka olivatkin niin ihania. Täytyy keksiä pääsiäispöytään muita koristeita, minä kun en siedä mitään ötököitä sisällä.

Iloista pääsiäistä!!!

13.4.2014

Rahin uusi ilme

Palmusunnuntain kunniaksi sain mökillä olevan vanhan rahin verhoilun valmiiksi. Aloitin tämän jo pari viikkoa sitten, mutta niin vain siinä taas kesti. Ensin meni hermo kankaaseen, jonka kaupassa luulin olevan tasaruutuinen. Työstäminen osoitti, että ruudut ovat vain näennäisesti tasakokoisia. Todellisuudessa ne ovat kaikki eri kokoisia. Raivostuttavaa.


Sitten meni hermo vanhaan nitojaani, joka ampuu niitit vain noin puoleen väliin ja sitten ne pitää naputella vasaralla loppuun asti. Kävin hankkimassa uuden, ja onneksi tein niin, koska kun yritin asetella uutta päällistä vanhan tilalle, ei se ollutkaan niin helppoa. Erikoinen sisäänotto rahin alareunassa aiheutti päänvaivaa.


Olin mielestäni nerokas kun keksin liimata taitteeseen vanhaa harmaantunutta köyttä koristeeksi. Köyttä, joka oli tietysti vuorostaan mökillä ja piti odottaa, että pääsisimme taas sinne. Köyden päät yhdistin hamppunarulla, sain liitoksen melkein huomaamattomaksi.


Jaloille en tehnyt mitään. Kirsikan väriset pallerot eivät ehkä ole suosikkejani, mutta menettelee.


Olen tyytyväinen lopputulokseen. Se ei ole täydellinen, mutta esikoisen sanoja lainatakseni "ainakin paljon parempi kuin edellinen". Sillä on hyvä paikka sohvapöydän alla, vilttikorin vieressä. Pellavainen vahtikoiramme Tessukin hyväksyi rahin uuden ilmeen.



Itselle vielä muistiin kuva rahista ennen muodonmuutosta.


Muuten palmusunnuntai kului mökillä haravoiden. Pojatkin osallistuivat talkoisiin omalla rennolla tavallaan.


Iloista palmusunnuntain jatkoa!

9.4.2014

Salonkikelpoista perunan esikasvatusta

Viime kesänä kasvatin ensimmäistä kertaa ikinä perunoita. Tänä kesänä haluaisin nauttia oman maan perunoita jo juhannuksena. Tämä mielessä istutin ensimmäiset siemenperunat jo sunnuntaina maitotölkkeihin. Litran maitotölkit ikkunalaudalla eivät ole kaunistus missään, varsinkaan olohuoneessa. Jotain piti tehdä, että esikasvatus olohuoneen etelään antavalla ikkunalaudalla voisi jatkua. Niinpä ompelin säkkikankaasta perunasäkin. Tai kasvatuskassin. Tai koristekotelon. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.


Molempiin päihin ompelin kahvat, jotta perunoita on helppo kantaa parvekkeelle tai mökille tai perunamaalle.


Mitoitin kotelon kahdeksalle perunalle, tai siis kahdeksalle maitotölkille, keskelle ompelin "välilevyn", jotta perunasäkki pysyy kuosissaan ja on siisti ikkunalaudalla. Mutta kuka hölmö on laittanut yhden valkoisen purkin ruskeiden joukkoon? Miten kukaan voi olla noin ajattelematon.....


Jos perunan esikasvatus voi olla salonkikelpoista, niin nyt se on sitä. Ainakin meillä. Vähän häiritsee tuo kankaan taite ja "reiät", joista paketti oli ommeltu kiinni. Ehkä kostuttaminen oikoisi kankaan.


Pitäisi keksiä vielä muillekin esikasvatettaville taimille jotkut kivat suojaruukut, koska ikkunalaudan toinen puoli ei näytä kovin kauniilta nykyisellään. En ole kyllä varma, miten säkkikangas kestää, mutta aika näyttää.


Säkkikangas, jota käytin, on meille elokuussa toimitetun maton pakkausmateriaalia. Alunperin ajattelin, että maalaisin suojukseen "perunoita" tai "pottuja", mutta päädyin käyttämään kankaassa valmiiksi olevia tekstejä (ehkä siksi, että minulla ei ole sabluunaa). Säkkikangasta riittäisi aika moneen kohteeseen vielä, joten täytyy ryhtyä ideoimaan.


Aurinkoista viikona jatkoa Sinulle!

3.4.2014

Päinvastoin

Aurinkoinen kevät on täällä ja olisi täydellinen ajankohta kutoa pastellinvärisiä puuvillalankoja kesäjutuiksi. Mutta mitä minä teen? Päinvastoin. Kudon villasukkia. Onneksi edes osittain vaaleanpunaisia. Kardemumma kerää junasukkia Seinäjoen sairaalan vauvoille. Minulla ei ole mitään yhteyksiä Seinäjoen suuntaan, mutta minulla oli sopivia lankoja. Kaikki vauvat ansaitsevat mielestäni villasukat, joten oli kiva kutoa näitä pikkuisia sukkia. Lankoina Novitan Pikkusiskoa ja SandnesGarnin Sisua, kulutus 2½ puikoilla yhteensä 84 grammaa.


Olen edelleen langanostolakossa, mutta arvaatte varmaan, että olen toiminut aivan päinvastoin. Selitykseni on kuitenkin ihan kelvollinen, ehkä... Eräs herrasmies on auttanut minua mökkimetsän hoitoon liittyvissä asioissa. Kiitokseksi halusin kutoa hänelle sukat. Koivun värit, musta ja valkoinen mielessäni, ostin kerän Novitan 7 Veljestä Nostalgiaa. Ostamalla tuon kerän sain käytettyä melkein kokonaan loppuun vajaan kerän tumman harmaata 7Veikkaa. Olen ehkä lakkorikkuri, mutta hyvällä mielellä lähetän sukat tuolle herrasmiehelle. Itselle muistiin koko noin 44, 3½ puikot, silmukoita 56, kulutus 130 grammaa.


Päinvastoin tai ei, aika huvittavaa verrata pikkuruisia junasukkia reiluun miehen villasukkaan.


Seuraavalla kerralla lupaan jotain keväisempää. Aurinkoista viikon jatkoa!