30.3.2014

Ompeluksia pääsiäinen ja kevät mielessä

Pääsiäinen mielessä ompelin pikkuisia pupukoristeita. Joihinkin liimasin magneetin, toisiin ompelin ripustuslenkin.


Mikään uusi juttu nämä puput eivät ole, jostain syystä huomaan tekeväni niitä melkein joka kevät, vain kankaita vähän vaihdellen.


Pupujen kavereiksi syntyi lintuja, vanhalla tutulla mutta muokatulla Tildan kaavalla.


Tuntuu kuin kaikki kankaat olisivat huutaneet minulle haluavansa linnuksi! En sitten oikein osannut valita, joten nyt lintuja on reippaanlaisesti.


Kankaat olivat jotenkin niin ihanan keväisiä, että jatkoin vielä sydämillä. Ihan pikkuruisilla tällä kertaa.


Ja kun en osannut taaskaan valita vain muutamaa kangasta, syntyi joukko erilaisia värimaailmoja. Keväisen vihreää...


...ruusun punaista...


... ja turvallisen tuttua harmaata.


Näitä koristeita syntyi niin paljon, että jos olet kiinnostunut niin laita minulle mailia variksenvillat (ät) gmail (piste) com. Aurinkoista pääsiäisen odotusta Sinulle!

23.3.2014

Harry Potter -synttärit

Esikoisen 9-vuotissynttärit kavereille on onnellisesti juhlittu. Juhlien teemana oli esikoisen itsensä valitsema hyvin, hyvin monimuotoinen Harry Potter, joka kävi ilmi jo kutsuista.


Juhlavieraat ohjattiin heti saavuttuaan Ollivandersin taikasauvakauppaan. Jokaiselle ojennettiin ikioma taikasauva. Sauvat oli valmiiksi arvottu jakamisen helpottamiseksi (ja riitojen välttämiseksi), joten niihin oli kiinnitetty nimilaput. Nimilaput oli vielä koristeltu Harry Potter -aiheisilla pienillä merkeillä.


Taikasauvojen tekeminen oli iso projekti. Puisia keppejä (ja muutama pariton puikko...), hiukan hiontaa, reilusti kuumaliimaa, erilaisia helmiä, muutama kerros maalia ja runsaasti mielikiuvitusta niin kyllähän sitä valmista tuli. Muistin virkistykseksi vielä kuva vaiheesta, jolloin meinasi uskoa loppua sekä minulta että lapsilta.


Juhlijat saivat taikasauvojen lisäksi Loitsujen käsikirjan.


Idea tähän löytyi netistä, mutta kaikki toteutukset olivat englanninkielisiä. Tulostaen, leikaten, liimaten, kopioiden, askarrellen ja ommellen saatiin kuin saatiinkin suomenkielinen versio tehtyä. Minun suosikkiloitsuni on ehdottomasti kuuraannu - loitsun avulla voi puhdistaa kohteen.


Kirjojen kannet näyttävät "hienoilta, vanhoilta ja nahkaisilta" kun tein ne ruskeasta huovasta, vanhoista sammareiden lahkeista, tekonahasta (jonka olin hankkinut yhtä ihan toista projektia varten...). Sivut ompelin kiinni kansiin ja lapset tekivät sivunmerkeisiksi nyörejä Tylypahkan tupien väreissä.


Taikasauvat ja Loitsujen käsikirjat olivat erittäin suosittuja. Ihana nähdä, kuinka tokaluokkalaiset vielä innostuvat pienistä jutuista. Pieniä juttuja meillä oli kyllä koti muutenkin täynnä. Olohuoneessa oleva oviaukko oli koristeltu Rohkelikon hengessä.


Takassa piti pesäänsä Nobbe ja neljä lohikäärmeen munaa, jotka lapset olivat maalanneet.


Ruokapäydän yläpuolella lamppujen välissä oli leijailevia avaimia -vanhoja avaimia, joihin oli kiinnitetty valkoisia höyheniä. Minä tykkäsin, mutta taisi jäädä lapsilta huomaamatta.


Paljon erilaisia kylttejä ja kuvia oli ripusteltu ympäri kotiamme. Ihania ideoita oli netti pullollaan, mutta sama juttu kuin edellä, kaikki oli englanniksi. Suurin hyöty minulle oli tästä blogista ja sieltä löytyvistä linkeistä. Erilaisia fontteja käyttämällä ja leikaten, liimaten askarrellen sain hyvin paljon ideoita toteutettua. Hunajaherttuan herkkupuoti pystytettiin keittiön saarekkeelle.


Tästä lapset nauttivat.


Kakku oli sekin teeman mukainen. Sokerikuorrutusta ja legohahmoja (kiitos N lainasta!).


Kakku ei yleensä uppoa lapsivieraille, joten lisäksi tarjottiin muun muassa porkkanamuffinsseja eli Kermaisia noidankattiloita.


Juomana oli kermakaljaa ja kurpitsamehua - kuinkas muutenkaan.


En halunnut pöytäliinaa, koska tumman ruskea pöytämme oli sopivasti Tylypahkatyylinen. Pöytä näyttää tässä vaiheessa tyhjältä, mutta kun 10 poikaa istui sen ääressä ja loputkin ruokavadit oli nostettu pöytään, ei tyhjää tilaa juuri ollut. Siinä vaiheessa en ehtinyt enää kuvaa ottamaan.


Päivänsankari on tyytyväinen juhliinsa. Niin olen minäkin. Suurin nautinto kaikessa järjestämisessä oli kuitenkin yhdessä tekeminen lasten kanssa. Miten minun pieni vauvani voi olla jo niin iso, että häneltä tulee hyviä ideoita ja oikeasti hyödyllistä apua järjestämisessä? Onneksi olkoon rakas 9-vuotiaani!

18.3.2014

Nobbe - virkattu lohikäärme

Tämä tässä on Norbert. Tuttavallisemmin Nobbe.


Nobbe on norjalainen röpelöniska -lohikäärme (tai sellaisena sitä ainakin pidetään). Melkein suoraan Harry Potter ja Viisasten Kivi -kirjasta / elokuvasta, vai mitä?


Nobbe on virkattu Dansk Pelsuld -villalangasta. Ostin sen jo kaksi vuotta sitten Snurresta. Se oli mielestäni täydellinen lanka lohikäärmeeseen. Ostohetkellä en todellakaan ajatellut, että lohikäärmeen tekemiseen menisi kaksi vuotta. Varsinkaan, kun mallikin oli jo tiedossa. Siivet on SandnesGarnin Smartia. Koukkuna 3½, kulutuksesta ei aavistustakaan, koska täytin Nobbea työn edetessä. Mittaa Nobbella on kuonosta piikikkään hännän päähän 28 senttiä, siipien kärkiväli on noin 18 cm (siivet ojennettuna).


Nobbe on virkattu LucyRavenscarin innoittamana. Siivet ovat aika lennokkaat, mutta ehkä ne asettuvat muutaman lentoharjoituksen jälkeen. Erinomaisen selkeä ohje löytyy täältä.


Esikoisen Harry Potter -teemasynttärit lähestyvät. Niihin minä Nobbeakin virkkasin, rekvisiitaksi. Siivet tekevät tästä otuksesta lohikäärmeen, mutta kyllä siitä väkisin tulee kuvaustilanteessa utelias koiranpentu mieleen, kun sen kuono tuntuu tunkeutuvan joka paikkaan.


Minä jatkan ideointia ja askartelua Tylypahkan hengessä. Nauti sinä ihanasta keväästä!

9.3.2014

Tupsukukkia

Eteisemme on pimeähkö paikka ilman juurikaan luonnonvaloa. Kukat eivät siellä viihdy, vaikka niin mielelläni katselisin kukkia heti sisään astuttaessa. Asia on vihdoin korjattu - tein kimpun tupsukukkia eteiseen.


Idea on muhinut takaraivossani pitkään. Alunperin näin idean täällä (kiitos ideasta Jaana), mutta vasta hankittuani tupsukehikon, ryhdyin tuumasta toimeen. Tupsuja oli helppo ja nopea tehdä ja niihin oli helppo käyttää melkein mitä vaan jämälankoja.


Suurempi hankaluus oli löytää sopivia oksia kurakelillä kaupunkioloista. Liian lahoja, liian käppyräisiä, liian heikkoja, väärän värisiä. En tiedä, ovatko nämä vatun oksia vai mitä, mutta niitä on reilusti teiden varsilla ja niissä on mielestäni kaunis väri ja muoto. Kuumaliima olisi ollut hyvä, mutta pysyväthän ne tupsut oksissa EriKeeperilläkin.


Oksien pituus saatta vielä muuttua ja voipi olla, että kukkia ilmestyy maljakkoon lisää. Kevät on jo täällä, joten halusin väriä, mutta myös tummaa ruskeaa ja harmaata, koska niitä värejä löytyy eteisen valokuvakehyksistä.


Minä tykkään. Vielä kun saan eteisen järjestettyä loppuun asti niin pääsen nauttimaan uusista kukistani! Aurinkoista viikkoa!

5.3.2014

Palmikkopipo tupsulla

Yli vuosi sitten aloitin tehdä kaulaliinaa itselleni. Innoissani ja melko vauhdikkaasti kudoin sitä noin 70 senttiä, mutta sitten se jäi. Mielessäni oli epäillys väristä (ruskea kaulaliina on aika hankala mustan tai harmaan takin kanssa) ja palmikoiden asettumisesta (vetävätkö ne kuitenkin kaulaliinan kasaan vaikka sen kuinka höyryttäisi?). Viime viikolla kudoin kaulaliina 15 senttiä lisää epäillyksen kasvaessa joka silmukalla.


Sitten sen tein - purin koko työn. Lanka on niin ihanan pehmeää Schachenmayrin Alpakaa, että halusin sen ilman muuta käyttää. Se ei varmastikaan pilaannu marinoituessaan, mutta näin mielessäni ruskean pipon joululahjaksi saamani ruskean untuvaliivin kaverina. En ole tänä vuonna tehnyt yhtään pipoa itselleni, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Kaulaliinasta oli helppo laskea silmukat pipoon ja ryhtyä kutomaan.


Aika nopeastihan tällainen pipo valmistuu. 3½ puikoilla 124 silmukkaa, kulutus 82 grammaa. Kahdeksan kertaa 4o 3n 6s:n palmikko 3n -mallikerta. Eniten päänvaivaa aiheutti tupsun koko. Sen piti olla reilu, mutta ei liian iso. Ensimmäistä kertaa ikinä käytin tupsukehikkoa ja olen myyty. Loistava keksintö, minkä käytännöllisyyden ja helppouden ymmärtää vasta kun on sellaista saanut käyttää.


Ei tullut kaulaliinaa, tuli pipo. Yksi työ on pois keskeneräisten listalta, siltä samalta listalta siis, jonka tekeminen on ehtona langanostolakkoni päättämiselle. Tuo lakko on pitänyt jo yli kaksi kuukautta (mistä olen tyytyväinen) ja on edelleen voimassa, mutta joudun häpeäkseni tunnustamaan repsahtaneeni viikonloppuna Kädentaitomessuilla - mukaan tarttui 250 grammaa lankaa Titityyn osastolta, enkä edes tiedä, mitä niistä tekisin...

Hyvää viikon jatkoa!

4.3.2014

Laskiaistiistain herkkuhetki

Lumesta ei ole tietoakaan. Laskiaispullia voi onneksi tehdä oli lunta tai ei. Tottakai ne maistuisivat paremmilta pulkkamäen jälkeen ulkona kuuman kaakaon kanssa, mutta enpä kuullut mitään valituksia lasten suusta tänään, kun nostin tämän vadin pöytään. Reilusti kermaa ja mansikkahilloa. Maistuisiko sinulle?


Iloista laskiaistiistaita!