Harry Potter -synttärit

Esikoisen 9-vuotissynttärit kavereille on onnellisesti juhlittu. Juhlien teemana oli esikoisen itsensä valitsema hyvin, hyvin monimuotoinen Harry Potter, joka kävi ilmi jo kutsuista.

Juhlavieraat ohjattiin heti saavuttuaan Ollivandersin taikasauvakauppaan. Jokaiselle ojennettiin ikioma taikasauva. Sauvat oli valmiiksi arvottu jakamisen helpottamiseksi (ja riitojen välttämiseksi), joten niihin oli kiinnitetty nimilaput. Nimilaput oli vielä koristeltu Harry Potter -aiheisilla pienillä merkeillä.

Taikasauvojen tekeminen oli iso projekti. Puisia keppejä (ja muutama pariton puikko...), hiukan hiontaa, reilusti kuumaliimaa, erilaisia helmiä, muutama kerros maalia ja runsaasti mielikiuvitusta niin kyllähän sitä valmista tuli. Muistin virkistykseksi vielä kuva vaiheesta, jolloin meinasi uskoa loppua sekä minulta että lapsilta.

Juhlijat saivat taikasauvojen lisäksi Loitsujen käsikirjan.

Idea tähän löytyi netistä, mutta kaikki toteutukset olivat englanninkielisiä. Tulostaen, leikaten, liimaten, kopioiden, askarrellen ja ommellen saatiin kuin saatiinkin suomenkielinen versio tehtyä. Minun suosikkiloitsuni on ehdottomasti kuuraannu - loitsun avulla voi puhdistaa kohteen.

Kirjojen kannet näyttävät "hienoilta, vanhoilta ja nahkaisilta" kun tein ne ruskeasta huovasta, vanhoista sammareiden lahkeista, tekonahasta (jonka olin hankkinut yhtä ihan toista projektia varten...). Sivut ompelin kiinni kansiin ja lapset tekivät sivunmerkeisiksi nyörejä Tylypahkan tupien väreissä.

Taikasauvat ja Loitsujen käsikirjat olivat erittäin suosittuja. Ihana nähdä, kuinka tokaluokkalaiset vielä innostuvat pienistä jutuista. Pieniä juttuja meillä oli kyllä koti muutenkin täynnä. Olohuoneessa oleva oviaukko oli koristeltu Rohkelikon hengessä.

Takassa piti pesäänsä Nobbe ja neljä lohikäärmeen munaa, jotka lapset olivat maalanneet.

Ruokapäydän yläpuolella lamppujen välissä oli leijailevia avaimia -vanhoja avaimia, joihin oli kiinnitetty valkoisia höyheniä. Minä tykkäsin, mutta taisi jäädä lapsilta huomaamatta.

Paljon erilaisia kylttejä ja kuvia oli ripusteltu ympäri kotiamme. Ihania ideoita oli netti pullollaan, mutta sama juttu kuin edellä, kaikki oli englanniksi. Suurin hyöty minulle oli tästä blogista ja sieltä löytyvistä linkeistä. Erilaisia fontteja käyttämällä ja leikaten, liimaten askarrellen sain hyvin paljon ideoita toteutettua. Hunajaherttuan herkkupuoti pystytettiin keittiön saarekkeelle.

Tästä lapset nauttivat.

Kakku oli sekin teeman mukainen. Sokerikuorrutusta ja legohahmoja (kiitos N lainasta!).

Kakku ei yleensä uppoa lapsivieraille, joten lisäksi tarjottiin muun muassa porkkanamuffinsseja eli Kermaisia noidankattiloita.

Juomana oli kermakaljaa ja kurpitsamehua - kuinkas muutenkaan.

En halunnut pöytäliinaa, koska tumman ruskea pöytämme oli sopivasti Tylypahkatyylinen. Pöytä näyttää tässä vaiheessa tyhjältä, mutta kun 10 poikaa istui sen ääressä ja loputkin ruokavadit oli nostettu pöytään, ei tyhjää tilaa juuri ollut. Siinä vaiheessa en ehtinyt enää kuvaa ottamaan.

Päivänsankari on tyytyväinen juhliinsa. Niin olen minäkin. Suurin nautinto kaikessa järjestämisessä oli kuitenkin yhdessä tekeminen lasten kanssa. Miten minun pieni vauvani voi olla jo niin iso, että häneltä tulee hyviä ideoita ja oikeasti hyödyllistä apua järjestämisessä? Onneksi olkoon rakas 9-vuotiaani!