30.6.2013

Variksenpelätin perunamaalle

Jokainen kasvimaa tarvitsee mielestäni variksenpelättimen. Jos ei lintuja pelottamaan niin kitkijää ilostuttamaan. Meidänkin perunamaa sai pelättimen.


Tämä pelätin on todellinen kierrätyksen reimuvoitto. Vanha pelätin oli päässyt kovin huonoon (lue: rumaan) kuntoon päivystettyään mansikkamaalla säiden armoilla useamman vuoden.


Lopulta pystyin hyödyntämään siitä hyvin vähän.


Pelättimen haalarit on ommeltu poikien pieneksi jääneistä farkuista. Tasku etuläpässä on farkkujen kolikkotasku.


Henkselit menevät takana ristiin niin kuin haalareissa kuuluukin. Aika pillimäiset nämä ovat, mutta lantiolla on tilaa senkin edestä. Paita on ommeltu poikien pieneksi jääneestä paidasta.


Nokka piti päällystää uudelleen, sen kangas on poikien vanhasta leikkiteltasta. Irronnut silmä oli onneksi tallessa. Hattu on säkkikankaasta leikattu ympyrä, joka on kiinnitetty liimalla, sen reunat on hapsutettu ja vanha auringonkukka housuista pääsi koristeeksi. Lapset nimesivät pelättimen Pentti Perunaksi.


Nimi on osuva, vartioihan pelätin perunamaatamme. Ja mitä ihania perunoita maassa onkaan vartioitavana! Eilen söimme ensimmäiset, jälkiruoaksi tein metsämansikkapirtelöä.


Kesäherkkujen lisäksi olemme nauttineet ihanan lainakoiran seurasta. Siskoni koira on meillä viikon ja mikä ihana, hassu tapaus koira onkaan. Takuuvarma koirakuumeen nostattaja....


Kiitos ihanista kommenteistanne edelliseen postaukseeni. Jokainen on lämmittänyt mieltäni, vaikken ole päässyt niihin vastaamaankaan. Aurinkoista heinäkuuta!

14.6.2013

Satulansuoja kesäpyörään

Kukallinen satulansuoja. En tiennyt tarvitsevani sellaista, ennenkuin näin tämän. Itse asiassa en tiennyt satulansuojia olevan olemassakaan ennen tuota kuvaa, mutta nyt minullakin on oma. Enkä aio luopua siitä, niin mukava on  kukkien päällä istua ja polkea.


Minulla on mökillä yli 30 vuotta vanha pieni 20 tuumainen polkupyörä. Isoisäni on sen aikanaan tehnyt joten pyörä on arvatenkin minulle hyvin rakas. Toki se on liian pieni ja siksi erittäin epäkäytännöllinen, mutta hyvin sillä polkee naapuriin kahville tai sienimetsään. Varsinkin nyt, kun sain satulansuojan valmiiksi ja kiinnitettyä korin pakkarille. Korin, joka koko viime kesän oli kaupungissa roskisten vieressä hylättynä ja jonka minä syksyllä pelastin jäämästä lumen alle.


Pyörän alkuperäinen satula on osin rikkonainen ja hyvinkin kova, siksi villasta tehyt satulansuoja on täydellinen pyörääni. Kuusi afrikkalaista kukkaa virkkasin Novitan 7V luonnonvalkoisesta ja tästä piposta yli jääneillä Sandnes Garnin Smart langoilla. Ommeltuani kukat yhteen virkkasin ympärille erikorkuisia pylväitä ja kiinteitä silmukoita, jotta suojan koko riitti satulan päälle. Lopulta pujottelin kuminauhaa toiseksi viimeisen kerroksen pylväiden väleistä ja kiristin suojan paikalleen.


Tämä satulansuoja oli ihana löytö blogimaailmasta. Hauska ja käytännöllinen välityö, jonka onnistumista epäilin koko työstämisen ajan, mutta niin vaan siitä epämääräisestä mytystä tuli juuri sopiva satulansuoja.



9.6.2013

Kuusenkerkkäsiirappia

Olen keittänyt kuusenkerkäsiirappia. En muista, mistä alunperin sain ajatuksen sen tekemisestä, koska en ole sitä aiemmin edes maistanut. Mökkitontillamme kasvaa paljon kuusia, joten olisiko ajatus ihanista kirkkaanvihreistä kerkistä jäänyt alitajuntaan joskus ohikulkiessa. Tai olenko lukenut jostain lehdestä tai blogista, tiedä häntä. Kuitenkin sitä tein.


Itselle muistiin netin eri resepteistä koottuna. Kerää reilu litra kuusenkerkkiä. Lisää kaksi litraa vettä ja liota yön yli. Keitä noin puoli tuntia, anna jäähtyä. Siivilöi kerkät ja muut roskat pois. Lisää 1 kilo sokeria  ja 1 ruokalusikallinen vaniljasokeria. Keitä lientä kunnes sopivan siirappimaista (2-3 tuntia) aina välillä sekoittaen. Pullota. Säilytä jääkaapissa.


Haluaisin oppia viimeistelemään pullot ja purkit, tehdä niihin kivat etiketit. Yleensä itse muistaa tai ainakin tunnistaa, mitä mihinkin purkkiin on laittanut, mutta arkinenkin asia saisi olla kaunista. Ja jos jotain itse tehtyä antaa lahjaksi, on etiketillä ihan oikeasti merkitystä. Tässä on minulla selvä oppimisen paikka ja hillokauden lähestyessä otan mielelläni kaikkia vinkkejä vastaan.


Ensi kerralla lupaan esitellä yhden hyvin kukikkaan kesäkäsityön. Sitä odotellessa aurinkoisia kesäpäiviä Sinulle!

2.6.2013

Peittoasiaa

Suvivirttä kuunnellessani nousi kyyneleet silmiin ihan väkisin. Eskarilainen on nyt ekaluokkalainen ja ekaluokkalainen tokaluokkalainen. Yksi aikakausi on päättynyt ja minulla on kaksi isoa (pientä) koululaista. Mutta onneksi hekin ovat kesälomalla.

Lasten saadessa lukuvuoden päätökseen minä sain  neulotun tilkkupeiton vihdoin valmiiksi. Melkein kuin päätöksenä kevätsiivoukselle.


Pitkään pyörittelin tilkkuja ja mietin mihin järjestykseen ne laittaisin. Lopulta päädyin ryhmittelemään punaiset,  vihreät, siniset ja keltaiset omiksi alueikseen. Virkkasin palat yhteen tummalla harmaalla ja samalla langalla tein reunuksen peittoon. Mielestäni se ryhdittää tätä värien riemuvoittoa.


Riippuen mikä osa peitosta on päällimmäisenä, on vaikutelma hyvinkin erilainen. Jokainen alue johdattaa omaan tarinaansa, seikkailuun.


Kokoa peitolle tuli lopulta 83 * 105 cm, lankaa kului 734 grammaa. Tilkkuja oli kiva neuloa, mutta kasaaminen oli suorastaan tuskaista.


Vaaka ry otti peiton mieluusti vastaan, he lupasivat toimittaa sen jollekulle venäläiselle pienokaiselle. Peitto ei ole väreiltään kaikkein kaunein, mutta se on tehty lämmöllä ja ajatuksella.


Nyt kun keskeneräisenä ollut peitto on toimitettu eteenpäin, voin aloittaa seuraavaa. Haluan tehdä kuopukselle torkkupeiton. Hänen lempivärinsä on vihreä, mikä taas yksistään tuntuu minulle vieraalta väriltä. Vaan onneksi on olemassa Linum. Keväällä ostin Linumin puuvillakangasta ja ompelin siitä pöytäliinan. Eräänä päivänä pöydän ääressä kahvitellessani tajusin, että samat värit minä haluan kuopuksen peittoon.


Kesän alku tarkoittaa ihanaa touhuamista puutarhassa. Mutta se myös verottaa käsitöille ja blogeille olevaa aikaa. Sulassa sovussa sitä on ennenkin menty, joten kunhan kaikki istutustyöt on tehty, tartun koukkuun ja ryhdyn peiton tekoon.

Aurinkoista kesää Sinulle!