29.12.2016

Vuoden viimeisiä

Vuoden viimeiset päivät ovat täällä. Vuosi on ollut niin kiireinen, että sanon sille hyvästit ihan mielelläni ja toivon uudelle vuodelle edes vähän enemmän aikaa. Joulukin tuli ja meni sellaisessa hujauksessa, että oksat pois. Sain kuitenkin kaikki lahjat (tai no melkein) ajoissa valmiiksi ja toimitettua pukin konttiin. Moni ajatus jouluisista käsitöistä jäi kuitenkin odottamaan seuraavaa joulua.

Pari päivää ennen aattoa applikoin keskiyöllä kummitytön joululahjakylpytakin rintamukseen kultaisella langalla E-kirjaimen. Kummityttö söisi mielellään aamiaisen hopealautaselta joka aamu, sitä en voi hänelle tarjota, mutta ehkä pieni ripaus kultaa tekee ihan tavallisesta aamusta hänelle mieluisamman.

 
Koiramme ensimmäisenä jouluna halusin ehdottomasti muistaa sen kasvattajaa. Pitkin syksyä etsin netistä mallia springerspanieli sukkiin. En löytänyt sellaista, joten päätin toteuttaa villasukat väriteemalla. Maijasta löytyi täydelliset värit, jotka pilkkuina ovat katsojasta riippuen piparimuruja kermavaahdolla, nekkukastiketta vaniljajäätelöllä tai jotain ihan muuta.


Pujoliivi-blogissa näin ihanat tassusukat, joten tiesin haluavani raitojen lisäksi sukkien kantapäihin tassun kuvat. Malli tassukuvioihin löytyi ravelrystä.


Ja ne pilkut, minulle ne ovat ehdottomasti springerspanielin pisamia.


Viimeisinä öinä kudoin vielä naapurin 81-vuotiaalle rouvalle alpakkalangasta sukat. Hän on pirteä kuin 18-vuotias, niin elämänmyönteinen, aina puuhastelemassa taloyhtiömme pihan istutusten parissa. Kun näin tuon alpakkalangan Lankamaailmassa, tiesin haluavani kutoa hänelle jouluksi sukat siitä. Muuten hyvin tavalliset perussukat, mutta varren resori on toteutettu joustinpalmikoilla. Anteeksi mielikuvitukseton kuva, mutta enempään en yön tunteina ennen paketointia pystynyt.


Nautinnollista loppuvuotta ja onnellista, ihanaa uutta vuotta 2017!

17.12.2016

Jouluvalmisteluja

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia - minun mielestäni. Jos lapsilta kysytään, jouluun on vielä ainakin miljoona iäisyyttä. Paljon lahjoja on valmistunut, mutta ne täytyy vielä pitää ihan hys hys tasolla. Yhden sentään uskallan esitellä. Kummipojalle, suurelle Potter -fanille, tein Rohkelikko-pipon (kaveriksi viime vuonna saamalleen Rohkelikko-kaulaliinalle). Langat Maijaa, sisällä etuosassa fleece-vuori, malli omasta päästä. Gryffindor -merkki erottaa pipon ihan perusraitapiposta.


Joulua odotellessa olen ostanut yhden hyasintin, joka kuihtui jo kolmantena päivänä, ja yhden amarylliksen, jonka nuput kuivuivat ennen aukeamistaan. Näistä pettyneenä kävelin mökin metsässä ja keräsin kimpun havunoksia, puolukan ja mustikan varpuja. Lisäsin kimppuun karkkikeppejä ja tähtivalot. Ei kovin hienostunut, mutta juuri sen takia tykkään tästä!


Tänä vuonna muistan ystäviäni ruokalahjoilla. Lasten opettajat esimerkiksi saavat maustekakut, joillekin leivoin keksejä. Sellofaania ja kaunista nauhaa tekee monesta vaatimattomastakin lahjasta herkullisen näköisen.


Valkoisesta taikataikinasta tehdyt koristeet antavat lisäilmettä ruokalahjoihin ja halutessaan vastaanottaja voi ottaa koristeet talteen muistoksi.


Koiramme antaa karvakavereilleen (eli siis me muistamme koiran kautta tulleita uusia tuttavuuksia) koirankekseillä, jotka on tietysti itse tehty ja koristeltu aiheeseen sopivalla tavalla.


Seitsemän yötä jouluun...

7.12.2016

Rahin uusi ilme ja häivähdys joulusta

Joulukuu on jo pitkällä ja ajatukset hyvinkin jouluiset, mutta olen tehnyt yhden ainoan jouluisen käsityön. Joululahjatkin ovat vielä pahasti vaiheessa. Miten ihmeessä, koska yritin aloittaa tavallista aiemmin... Lasten pyynnöstä kudoin koirallemme joulusukan. En tiennyt koiranpennun tarvitsevan sellaista, mutta poikien huolenpito oli niin vilpitöntä, että ei auttanut muu kuin ryhtyä tuumasta toimeen. Jannea ja 7 veljestä, malli omasta päästä, luukuviot lainattu Jorid Linvikin koiralapasista. Tähän asti sukasta on löytynyt aamuisin koirankeksejä.


Käsitöitä olen kyllä tehnyt, varmaan enemmän kuin pitkään aikaan. Tilaustyönä ompelin Ikean rahiin uuden päällisen.

Periaatteessa pikkujuttu, mutta käytännössä jotain ihan muuta. Kankaan kuvioiden kohdistamisessa niin, että kangas riitti, meni aikaa yllättävän paljon. Ja lopulta, siksak kuvion kohdistaminen ei siltikään onnistunut täysin.


Rahin yläosan saa irti niin, että sisällä voi säilyttää tavaroita. Yläosan tuplatereen ja alaosan kulmalaskosten taittelemisessa oli haastetta.


Asiakas on tyytyväinen lopputulokseen ja iloinen saadessaan uuden rahin kotiinsa hyvissä ajoin ennen joulua.

 
Työn alla on vielä yksi isompi projekti, sen jälkeen saan aikuisten oikeasti keskittyä meidän perheen jouluun!