Kukka ja variksenpelätin

Ihana loma Tanskassa on takana. Koko perhe nautti kiireettömästä olemisesta muutaman hyvin hektisen viikon jälkeen. Lomassa oli kaikille jotakin, sopivassa suhteessa Legoja, vanhoja kauniita kaupunkeja, perheen yhteistä naurua, uimista, hiekkarantoja, rentoutumista. Seuraava kuva, jossa esikoinen nauttii hiekan lämmöstä täysinäinen pussi keräämiään simpukankuoria kädessään, kertoo paljon.

Palattuamme kotiin huomasin ilokseni, että Mårbackani kukkii. Mielestäni hyvinkin kauniisti. Tai no, ainahan kukkia saisi olla enemmän ja lehdet vihreämpiä ja koko kasvi tuuheampi, mutta olen hyvin tyytyväinen tähän jo kahden talvi yli säilyneeseen Mårbackaan.

Ihmetyttää vain, että miten kukat ovat paljon tummempia kuin aiemmin. Tasainen vaaleanpunainen on vaihtunut paikoitellen melkein pinkkiin. Kauniita nämäkin ovat, mutta kun kyse on nimenomaan emotaimesta niin ihmetyttää moinen värin muutos.

Lomalla en edes koskenut käsitöihin. Oli minulla kyllä ristipistotyö mukana, mutta jotenkin tuntui iltasella paremmalta olla tekemättä mitään muuta kuin nauttia lasten nukkumisesta, miehen seurasta ja lasista viiniä. Kotona olikin taas kiva ryhtyä tuumasta toimeen. Tildan ohjeilla tein variksenpelättimen serkulleni lahjaksi.

Kaulaliina, haalarit ja vartalo ovat Tildan puuvillakankaita, hattu on pellavakankaasta ja paita lakanakankaasta. Hihan- ja lahkeensuihin käytin taas perintöpitsejäni. Silmät ja posket maalasin, nokaksi liimasin kolmion punaisesta kankaasta. Hiukset ja kädet tein risuista. Käsien risut sidoin pitkien raajoina toimivien keppien päälle (näkyy kuvassa tosi huonosti, anteeksi huono asettelu).

Kesä on tullut! Toivottavasti tämä variksenpelätin osaa hommansa ja saamme nauttia kukkaloistosta ja hyvästä sadosta!