Lapsemme ovat käyneet kerhossa kolme vuotta, ensin esikoinen, sitten molemmat pojat ja sitten vielä vuoden kuopus yksin. Kuopuksenkin aloittaessa ensi syksynä esikoulun, loppuu kerho meiltä kokonaan. Hiiriä ommellessani jätin samalla mielessäni jäähyväiset kerhoelämälle. Tein eroa ihanista ohjaajista, joilta on aina löytynyt ymmärrystä poikien hölmöilyille ja kärsivällisyyttä kasvun paikoissa, kykyä nähdä lasten ihanuus ja positiiviset puolet.
Toinen ohjaajista, M, on usein pukeutunut punaiseen villapaitaan ja farkkuihin. Siksi oli itsestään selvää tehdä hänen rotalleen punainen villapaita ja farkut.
S:n rotan paidan esikuvana taas oli usein käytössä ollut Marimekon Iloinen Takki.
Aikamoista näpertämistähän tällaiset ovat, mutta sain kuin sainkin lopputulokseksi persoonalliset kiitoslahjat ohjaajille. Minä tulen muistamaan ohjaajat aina, ehkä rotat muistuttavat heitä myös meistä.
Todella ihanat lahjat! Olet tehnyt ne hyvin henkilökohtaisesti. Voin vain huokailla ihastuksesta!
VastaaPoista