Omenoista

Me ei saatu omenasatoa tänä vuonna. Se ainoa omena, joka kasvoi, putosi maahan eläinten syötäväksi ennen kuin ehdimme sitä nauttimaan. Lasten puistokaverin äidiltä sain onnekseni ison kassillisen omenoita (kiitos A!). Niistä on tällä viikolla keitetty sosetta, valmistettu omenahyvettä, tehty omenapiirakkaa ja leivottu omenakakkua.

Eikä mitä tahansa omenakakkua, vaan Mustikkamäki -blogista löytämäni reseptin mukaan leivottua. Omenat keitettiin pehmeiksi ennen vuokaan ja uuniin laittamista, mikä varmisti ihanan maukkaan lopputuloksen. Sen verran muokkasin ohjetta, että jätin mantelirouheen kokonaan pois (lue: sitä ei löytynyt kotoa...) 

Halusin kiittää omenoiden antajaa jollakin tavalla. Tiedän hänen pitävän omenasoseesta, mutta olevan liian kiireinen sitä tekemään. Siispä annoin maistiaisiksi pienen purkin tekemääni sosetta, mukaan pakkasin vielä ihanan syksyisen kynttilän (kuvassa vielä paketoimatta). Pieni mutta mielestäni riittävä kiitos.

Rentouttavaa viikonloppua Sinulle!