Kevättä ilmassa

Viikonloppuna mökkeilimme. Toiveeni päästä haravoimaan ei kyllä vielä toteutunut. Sen sijaan "autoimme" kevättä lapioimalla lunta ja hakkaamalla jäätä pois pihasta. Kun varovaisesti kaivoin, löysin lumen alta parhaita kevään merkkejä: varjoyrtin nupun...

... ja kasvunsa aloittaneet raparperit. Ensimmäiset piirakat antavat vielä odottaa itseään, mutta selvästi on kevättä ilmassa!

Keväällä pitäisi tehdä kevätsiivous. Aloitin sen järjestämällä kankaani (siivoustahan sekin on, onhan?). Mielestäni kankaita ei ole kovin paljoa, mutta taidan elää harhaluulossa. Näpertely / askartelukankaita on kohtuullisesti.

Trikookankaita ja vastaavia on ehkä enemmän kuin ehdin tämän vuosikymmenen aikana ommella.

Jos tässä olisi kaikki, en olisi huolissani. Mutta kun kuvassaei ole sitä
- sekalaisten kankaiden pinoa, jossa on paljon kivojakin kankaita, mutta joista suurimmasta osasta en todellakaan tiedä, mitä niistä tekisin,
- kassillista vanhoja housuja ja miehen paitoja, joista ehkä joku päivä teen pojille vaatteita,
- kassillista vanhoja aivan väärän kokoisia ja mallisia fleecejä, jotka kuitenkin ovat hyvää materiaalia joskus hyödynnettäväksi (kuten kevätpiponi vuoreksi!),
- isohkoa pinoa kankaita, joista päätin luopua, ja joita olen nyt mittaillut ja hinnoitellut tarkoituksena viedä kirpputorille.

Mikä on kohtuullinen määrä kankaita? Paljonko sinulla on niitä odottamassa ompelua? Turhaan minä olen pohtinut lankavuortani (ne mahtuvat kaikki yhteen laatikkoon), kun minun pitäisi selvästikin olla huolissani kangasvuorestani.

Puikoilla on villasukkia lapsille. Kunhan sukat ovat valmiit, aloitan kankaiden kulutus operaation.