Kun sukat oli päätelty ja lapset hyväksyneet ne riittävän pehmeiksi, ennenkuin sukkia oli kertaakaan käytetty, tuhosi koiranpentumme esikoisen toisen sukan harjoitellessaan yksinoloa. Kyllä harmitti, mutta se on elämää.
Purin kaiken tarpeellisen, ja tosiasia on, että eihän sitä paljoa jäänyt ehjäksi. En kuitenkaan halunnut kutoa kaikkea uusiksi, joten päätin poimia silmukoita ja kutoa lisää ja silmukoida osat yhteen.
Oikeanväristä lankaa ei enää ollut, mutta päätin, että tämä palapelisukka olkoon muistutus pentuajasta. Esikoinen hyväksyi tämän elämänmakuisen sukan ilomielin.
Niin, en se minä ollut, se oli Pirkka, vai miten se menikään....
Varmuudeksi (lohdutukseksi) kävin Lahdessa Pitsi &Palmikossa ostamassa lisää lankaa.
Vahinkoja sattuu - kivat kesäsukat!
VastaaPoistaNätin väriset sukat! Niin viaton katse teidän hauvalla!
VastaaPoista