Uuden vuoden kujeet

Uusi vuosi, uudet kujeet. Tai sitten ei. Olen koko tämän vuoden (kaikki nämä viisi päivää) miettinyt, mitä uuden vuoden lupauksia tekisin. Ensin ajattelin perinteistä painon pudotusta. Uudenvuodenpäivänä yritin aamulla käydä vaa'alla kirjatakseni lähtöpainon ylös. Vaa'an patteri oli kulunut loppuun (ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen), joten oletin, ettei minun ole tarkoitettu luvata painonpudotusta tänä vuonna. Sitten ajattelin toista perinteistä - langanostolakkoa. Mutta kun tiesin joutuvani heti seuraavana päivänä lankaostoksille, luovuin siitäkin. Lankavarastoni pienentäminen ei tullut edes mieleen.

Kuopus oli kanssani ennen joulua Snurressa valitsemassa lankoja hänen joululahjapipoonsa. Hän valitsi cashmiria (pojalla vaativa maku) ja toivoi mustaa pipoa valkoisilla raidoilla. Välipäivinä pipoa kutoessani musta lanka loppui kesken ja työ jäi odottamaan. Kuopuksen mieli ehti muuttua ja hän kysyi, voisinko sittenkin tehdä pipon kokonaan mustana. Purin pipon ja kudoin kuopuksen mielestä ihanimman pipon ikinä. 

 
Sen lisäksi, että ulkona on hyvin mustaa ja olen kutonut mustaa, olen myös ommellut mustaa. Esikoinen tarvitsi hupparin seuran väreissä edellisen jäätyä pieneksi. Ainoat lisätoiveet olivat tooooosi iso huppu ja valkoiset hupun nyörit. Ostin Eurokankaasta puuvillacollegea ja vetoketjun, sovelsin Mekkotehtaan Kahden paidan kaavoja ja kaivoin varastosta nyörit. Monta kertaa työn edetessä toivoin selkeää ohjetta mitä tehdä, sellaista pähkäilyä ompeleminen oli, mutta sain kuin sainkin esikoiselle tehtyä hupparin. Huppari pääsi heti käyttöön ja sai "viis kautta viis", minä sain kiitokset!

Vaikka en mitään lupauksia tehnytkään, ansaitsisi uusi vuosi mustasta alusta huolimatta tavoitteita, yrityksi tai pyrkimyksiä. Pyrin enenevässä määrin suosimaan kotimaisia materiaaleja, hyödyntämään olemassa olevaa ja kierrättämään. Tämä on tietysti hyvä tavoite laajemminkin kuin vain käsityömateriaalien osalta.

Lokakuusta alkaen olen leiponut melkein kaiken perheemme syömän leivän. En ole laskenut, montako muovista leipäpussia on sen ansiosta säästynyt ja kuinka paljon terveellisempää leipämme on ollut, mutta samalla linjalla aion jatkaa. Muovin käytön ja syntyvien jätteiden vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteita, vaikka niitä onkin vaikea mitata. Tämä nivoutuu meillä terveellisyyden ja ekologisuuden lisäksi kodin järjestämiseen ja elämän yksinkertaistamiseen. Ihan oikeasti, montako erilaista rasvaa / voidetta yksi perhe tarvitsee? Tai pesuainetta? En aio noudattaa Marie Kondon oppeja orjallisesti, mutta paljon hyviä vinkkejä olisi häneltäkin saatavissa. Ihan niinkuin isovanhemmiltammekin.

En siis lupaa mitään (en edes uusia kujeita) uudelle vuodelle. Voin vain yrittää olla ahkerampi, järjestelmällisempi ja ekologisempi. Parempi ihminen. Onnellista alkanutta vuotta!