24.8.2013

Pentupeitto

Olen selvästikin jumiutunut peittoihin. Virkattuihin ja kudottuihin. Ei ollut tarkoitus, mutta niin vain huomasin taas kutovani neliöitä kulmasta kulmaan aina oikein ja sommitelevani värejä sen mukaan, mitä varastosta löytyy.


Savunsinistä, tummaa ja vaaleaa harmaata sekä valkoista. Kaikki palat noin 10 cm * 10 cm yhdistettynä tummalla harmaalla virkkaamalla. Yhdistämisjälki ei ole paras mahdollinen eikä eniten minun mieleen.


Melkein tykkään enemmän tästä nurjasta puolesta.


Vaan mikä tästä tekee pentupeiton? Miksei se ole vain peitto? Koska minä olen niin hölmö, että halusin tehdä peiton meille eilen kotiutuneelle 9-viikkoiselle cockerspanielin pennulle, Topille.


Pentupeitto on hyväksi havaittu ja ainakin Topille maistuu unet sen päällä oikein hyvin. Kuinka kauan peitto on sopiva, jää nähtäväksi. Tai ylipäätään ehjä... tai tarpeellinen...


Nautinnollista viikonloppua!

3 kommenttia:

  1. Voi mikä itse suloisuus tuolla kivalla peitolla köllöttää! Muistuttaa meidän englannin sprinkkua pentuna...meidän koiruus on jo nyt yksitoista vuotta vanha, joten pentuajoista on jo aikaa!

    VastaaPoista
  2. Niin syötävän suloinen ja hellyyttävä. Peittokin on oikein onnistunut. Onnea perheenlisäyksen johdosta!

    VastaaPoista
  3. Kiitos iikku ja Fanny! Tämä "suloisuus" osaa kyllä näyttää todellisen luonteensa jo nyt: puree pikku hampaillaan ihan kaikkea ja lirauttelee pitkin poikin minkä kerkiää.

    VastaaPoista