Alempi puuvillakangas oli niin rikkinäinen ja kulunut, että vaihdoin sen uuteen. Se ei tietenkään näy päällepäin, mutta itse tiedän, että työ on alusta asti hyvin tehty. Samalla sain möyhennettyä meriheinän ja hevosenjouhet, mitä tuolissa oli pehmusteina, sekä lisättyä yhden vanukerroksen. Näin tuolista tuli taas oikean mallinen ja pehmeä istua.
Kuvan norsu on meidän maskottimme eikä varsinaisesti liity juttuun muuten kuin rekvisiittana. Edellinen asukas jätti sen aikanaan kotiimme. Nyt se odottaa maalia tai jotain muuta käsittelyä, ennenkuin pääsee aitiopaikalle muistuttamaan meitä pitkästä matkasta kotiimme. Tuolin reunaan liimasin kangasnauhan. Se on niin musta, ettei oikein erotu, mutta viimeistelee tuolin.
Loppuun vielä kuva tuolista ennenkuin se pääsi käsittelyyni. Tämä työ muistutti, miten kivaa on kunnostaa vanhoja huonekaluja!
Seuraavaksi jotain ihan muuta, jotain Variksen villat -blogissa ennennäkemätöntä! Sitä odotellessa ahkeraa alkanutta viikkoa!
Kaunis tuoli, ja niin siististi olet verhoillut, tosi tyylikäs!
VastaaPoista