Lupasin tehdä serkulleni tonttujoulukalenterin, samantapaisen kuin mitä Mailegilla on. Tontun vartalo on beigeä puuvillakangasta, kädet ja lakki punaista pellavaa. Hiukset ovat purettua hamppuköyttä ja rusetit tarkoituksella erilaiset nauhat. Silmät ja suu on kirjailtu muliinilangalla.
Vaan eipä tullut joulukalenteria. Ei ainakaan sellaista, missä on oma tasku kaikille joulukuun päiville aattoon asti. Ommeltuani mekon punaisesta puuvillapopliinista yritin mallailla siihen tilkkuja, mutta ei iskenyt.
Lopulta päädyin yhteen isompaan taskuun, johon toivottavasti joka yö ilmestyy jotakin. Taskuun painoin tekstin "waiting for christmas". Sillä hetkellä se tuntui hyvältä ajatukselta, nyt koko tasku tuntuu vähän irtonaiselta.
Mekon alareunaan ompelin tädiltäni viime kesänä saatua nyplättyä pitsiä. Kaunista suvun perintöpitsiä kiinnittäessäni ajattelin, että mekon olisi pitänyt olla pellavaa, mutta sellaista en tähän hätään saanut mistään. Mekon alle ompelin valkoiset pikkupöksyt, niiden reunaan ompelin punavalkoisen koristenauhan.
Poroja ei ole näkynyt, mutta ratsaille sentään tonttutyttö pääsi.
Rehellisesti sanottuna tämä tonttutyttö on aika kaukana esikuvistaan, mutta niin se vain on joskus, että idea hahmottuu ja selkiytyy työn edetessä. Jos serkkuni ei tonttua halua, koska eihän se vastaa tilausta, niin iloinen ja rempseä Tiltu saa jäädä meille kotitontuksi, niin rennosti se osaa nauttia joulukiireiden keskellä, että sopeutuisi perheeseemme varmasti mainiosti.
Tonttumaista viikkoa Sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti