63 vetoketjua

Tiesin, että minulle on kertynyt paljon vetoketjuja, mutta silti yllätyin kun keräsin ne kaikki yhteen kasaan ja laskin ne. 63 kappaletta. Kuusikymmentäkolme. Se on paljon kun joukossa on vain kolme sellaista, jotka olen ostanut. Kaikki muut on irrotettu muuten roskiin menevistä vaatteista, muutama on ihan uusi mutta lahjoituksena saatu. 

Olen säilyttänyt vetoketjujani ja muita "varastojani" kenkälaatikoissa. Ne eivät ole kovin kauniita sellaisenaan, varsinkin kun kaikki ovat erinäköisiä ja -kokoisia, mutta mielestäni äärimmäisen käteviä. Osana tämän syksyn siivoa ja järjestä -kampanjaani päätin, että päällystän nuo varastolaatikkoni. Vetoketjulaatikko oli ensimmäinen.

Olisin halunnut laatikoiden päihin sellaiset metalliset vetimet, joihin saa sujautettua paperin ja paperiin voisi kirjoittaa laatikon sisällön. En kuitenkaan ollut valmis investoimaan tähän projektiin, joten painoin kankaalle laatikon sisällön. Ompelin kankaan teksteineen vahvikehuovan ympärille (ja kyllä, se meni juuri niin vinoon kuin miltä näyttääkin) ja kiinnitin sen tarranauhalla laatikon päätyyn. Laatikon alareunaan ompelin vielä tuollaisen vetolenkin helpottamaan laatikon vetämistä pinosta.

Tämä on hyvä alku. Vanha Pentikin kankaasta aikoinaan ompelemani nyt jo valitettavan tahrainen pöytäliina sai arvoisensa uuden elämän. Kuminauhat ym odottelevat vielä omia laatikoitaan, tai niiden laatikot päällystämistä. Kankaat olen jo katsonut valmiiksi.

Ihan kaikki vetoketjuni eivät muuttaneet uuten kotiinsa. Osan niistä ompelin pieniin pussukoihin. Kuten huomaatte, alkaa joulu pikku hiljaa hiipiä mieleen.

Vaikka nämä vetoketjut eivät päätyneet enää laatikkoon, hyvässä järjestyksessä ne ovat yhtä kaikki.

Ahkeraa viikon jatkoa!