5.7.2015

Lundiaa Long Island -tyyliin

Mökillä on Lundian hylly tv-tasona. Muistaakseni hylly oli alunperin lastenhuoneessa kirjahyllynä. Olen aiemminkin kertonut, kuinka osin avonainen hylly kaipasi ovia, mutta kun Lundia ei valmistanut sopivan kokoisia kuin tilauksesta, jäin odottamaan muuta ratkaisua. Ja onneksi odotin, suoranaisen neronleimauksen ja muutaman sopiva sattumuksen jälkeen tv-taso on valmis.


Siskolta jäi mökkiremontissa tarpeettomaksi noin 35 vuotta vanha reilu kaksi metriä korkea puinen Lundian säleovi. Täydellisen levyinen, joten vähän mielikuvitusta peliin ja ei kun nikkaroimaan. Tässä vaiheessa koko tv-taso oli Long Island -tyylinen vain minun haaveissani. Sahaamista, vanhojen reikien paikkaamista, hiomista, liimaamista.


Valkoinen maali saa ihmeitä aikaan! Vanhat vetimet eivät enää sopineet säleoviin, joten hankin olemassa oleviin laatikoihin ja oviin samanlaiset. Cobellosta löysin mieleiset ja juuri sopivan hintaiset.


Siskolta sain myös hyvinkin paljon kierrätetyt saranat. En ole varma, onko kysymys saranoista itsessään, onko Lundian mitoitus muuttunut vuosien varrella, vai onko ovi niin vanha, että se on kutistunut, mutta jouduin kyllä kikkailemaan, että sain ovet asettumaan kohdilleen. Kaikki nämä kikkaviitoset jäävät onneksi ovien taakse piiloon.


Pohjamaalin lisäksi kolme (vai neljä...)  kerrosta maalia ja silti puun keltaisuus meinaa paistaa läpi. Tai ehkä se vain tuntuu siltä, laatikot kun olivat alunperinkin valkoiset ja niiden rinnalla maalattu puu vaikuttaa eriväriseltä. Taso oli aiemmin kahdesta Lundian pöytälevystä tehty. Vaihdoin ne yhtenäiseen liimapuulevyyn (sekin siskolta keirrätetty ;) ) ja koko kalusteen ilme rauhoittui entisestään.


Kyse on "vain" ovista, ja olen lopputulokseen tyytyväinen, mutta kyllähän tähän kierrätystuunaukseen meni aikaa. Siskolle suuri kiitos ovista, levystä ja saranoista vielä tätäkin kautta! Rahaa projektiin ei niinkään mennyt, mutta aikaa. Vaan oli se hauskaakin! Vielä haluaisin virkata korin mustasta tai tumman harmaasta juuttilangasta kaukosäätimille. Sitten tämä nurkka olisi oikeasti valmis.


Mustikat alkavat olla mukavan sinisiä. Aurinkoista heinäkuuta Sinulle!

8 kommenttia:

  1. Voi että, kun on taas hieno lopputulos! Ja parasta aina on se, kun pikkurahalla/ideoilla saa ihmeitä aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Taina! Ja jotenkin ainakin minä arvostan enemmän näitä itse tuunaamia, ne tuntuvat tärkeimmiltä ja tekevät hyvälle mielelle, ei ne kaupasta valmiina ostetut.

      Poista