Kirja on mielestäni ihana! Mutta mutta, kirjan pitäisi olla koko perheelle - missä ovat koot teineille? Aikuisille, vauvoille ja lapsille 12 ikävuoteen asti on kaikille jotakin, mutta entä teinit ja nuoret? Haluaisin kutoa itselleni jonkun Klompelompen villatakeista, mutta en uskalla edes haaveilla aloittamisesta, ennenkuin nyt puikoilla oleva on valmis. Ja toisaalta, kuinka monta villatakkia yksi ihminen tarvitsee.
Toiset lapaset, erittäin peruslapaset kiilapeukalolla, kudoin jämälangoista lahjoitettavaksi jollekin kodittomalle Asunnottomien yönä.
Joulumyyjäisiä silmällä pitäen virkkasin Robert -poron. Lankana Bogerudin alpakka ja lapasista ylijäänyt Sandnes Garnin alpakka. Aika veikeä kaveri kaulaliinoineen, minun mielestäni.
Huomenna alkaa marraskuu eli ihan oikeasti saa alkaa odottaa ja valmistella joulua. Tottakai olen polttanut jo kynttilöitä ja nauttinut niiden valosta, mutta ensimmäiset glögit ovat vielä juomatta. Pyörryttää tämä ajan kuluminen! Vasta muutama joululahja on mietittynä, valmiina ei ensimmäistäkään. Kävin Snurresta ostamassa lankaa lahjoja ajatellen, Madelinetoshia ja Lamanan Bergamoa. Ihania lankoja, kauniita värejä, mutta silti, kotona minua alkoi pyörryttää omat valintani.
Kesällä alkaneen muovittomaan elämään pyrkimisen ohella olen alkanut ajatella kuluttamista, ekologisuutta ja jätteiden tuottamista ihan eri tavalla kuin aiemmin. Hyvä päätös yhtäällä voi olla huono toisaalla, tietoa on aivan liian vähän ja välillä hankalasti saatavilla. Kotimaisena markkinoitu tuote voi olla alunperin tuotettu jossain ihan muualla ja vaikka vain värjätty Suomessa. Pyörryttää kuunnella jatkuvasti huonoja uutisia maapallon tilasta ja uusista kyseenalaisista ennätyksistä.
Ihanat langat voivat olla "hinta" minun mielenterveydestäni, mutta onko se riittävä syy ostaa lankaa, joka on kasvatettu Etelä-Afrikassa, kuljetettu sieltä Texasiin värjättäväksi ja sitten taas rahdattu valtameren yli Suomeen kudottavaksi. Olen pää pyörällä yrittänyt lukea ekologisista langoista, mutta asia ei ole mitenkään yksiselitteisen helposta puhumattakaan. En voi luvata hankkivani jatkossa vain purkulankoja kirpputoreilta tai suomenlampaan villaa, mutta voin perehtyä asiaan enemmän ja yrittää valita jatkossa kokonaisuutena ajatellen ekologisempia lankoja.
Matkalla kohti muovitonta elämää päätin, että en enää osta paperiservettejä. Meillä on niitä valmiina ihan reilusti ja aion käyttää ne kaikki pois, mutta uusia en osta. Tiedän, että servietit voi laittaa biojätteeseen, mutta kun ne on aina pakattu muovikääreeseen. Siksi ostin valkoista pellavaa Eurokankaasta ja kivipestyä harmaata pellavaa Olivasta ja ompelin niistä kankaiset servietit.
Valkoinen pellava on luonnonvalkoista ja jouduin ostamaan siihen ompelulankaa. Kotona vasta tajusin, että se on polyesterilankaa ja se on muovirullan ympärillä. Tuli ikävä vanhoja, kauniita puisia lankarullia. Pää pyörällä yritin etsiä netistä lankaa, joka myytäisiin puisen lankarullan ympärillä, mutta sellaista en löytänyt. Tyhjiä lankarullia kyllä myydään. Gütermannin sivuilta löysin jutun kierrätetyistä juomapulloista tehdystä langasta. Muovia edelleen, mutta ainakin kierrätettyä. Sellaista en ole vielä kaupoissa nähnyt, mutta ehkä en ole vain osannut etsiä.
Pyörryttää, mutta haluan jatkaa matkallani kohti muovitonta, ekologista elämää käsitöistä ja niiden tekemisestä nauttien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti