Itselleni loman paras hetki oli, kun yhtenä aamupäivänä laskimme koko perhe yhdessä. Rinteessä ei ollut ketään muuta. Tulin muiden perässä, näin kaikki perheenjäseneni laskevan vähän edelläni, selvästi nauttien. Ketään ei tarvinnut komentaa hiljentämään vauhtia tai vaihtamaan reittiä. Kaikki vain sujui hyvin. Jotenkin todella kaunista ja harmonista. Pieni hetki, jossa oli kaikki olennainen. Jos taas lapsilta kysytään, parasta lomassa oli tuolihissillä meneminen ja Kuusamon Tropiikin vesiliukumäki...
Minulla on sormista kylmä, kuten totesin aiemmin. Aina. On kyllä varpaistakin, mutta se ei nyt liity tähän kirjoitukseen millään tavoin. Minulla on pidempään ollut työlistalla sormikkaat itselleni, Novitan valkoinen alpakka lankakin on ollut valmiina odottamassa sopivaa hetkeä. Juuri sopivasti reissussa sain työn valmiiksi.
Malli on omasta päästä, vähän olemassa olevia lapasia ja valmiita sormikkaita soveltaen. Itselle muistiin: puikot 3½ ja silmukoita 48, resori 28 krs, kiilapeukaloon 18+2 s ja 17 krs, resorin jälkeen 39 krs ja sitten pikkurilli 12+3 s ja 18 krs, 3 kerrosta lisää ja loput sormet: nimetön ja etusormi kumpikin 13+3 s ja 21 krs, keskisormi 12+6 ja 25 krs. Kokeilin sormikkaita työn edetessä varmaan ainakin sata kertaa, mutta kyllä kannatti: sormikkaat tuntuvat erittäin hyvin istuvilta kädessä. Ja se on olennaista, koska halusin näiden sopivan toisten hanskojen tai tumppujen alle.
Tämä oli ensi kosketukseni Novitan Alpacaan. Ja täytyy sanoa, että tykkään. Ihanan pehmeää, mukava neuloa. Ja kun kerästä jää 1,5 metriä lankaa jäljelle, on keräkokokin aivan täydellinen! Toivottavasti lanka kestää myös käytössä.
Tämä oli virallinen reissukutomukseni ja kyllä, käsityökassini toimi erinomaisesti!
Lupasin alkuvuodesta, että en enää ostaisi itseraidottuvia lankoja. Vaan kuinkas kävikään?
Aivan. Olimme täydentämässä reissun ruokavarastoja kun näin kaupan hyllyssä Novitan 7 veljestä Papukaijaa. Ja mukaanhan se lähti. Jouduin kyllä perustelemaan itselleni hyvän tovin päätökseni pyörtämistä jo helmikuussa. Mutta kun oikeastaan lanka ei ole minulle... Hyvä lukioaikainen ystäväni täyttää 40 vuotta ja halusin tehdä hänelle sukat tästä langasta... eli oikeastaan ostin langan hänelle, en itselleni...
Seli seli, mutta mielestäni näissä sukissa on elämän raitoja 40 vuoden verran, ne ovat ihanan tyttömäiset samalla kun ne lämmittävät "vanhan" varpaita. Kuvassa mallinukkena toimii esikoiseni, jolle sukat ovat kyllä aivan liian suuret.
Itselle muistiin: puikot 3½ ja 52 s, kärki 40 s ennen kiilakavennuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti