Virkattu maatuska

Kummityttö, todellinen maatuska-fani, piirsi minulle ennen joulua kuvan maatuskasta. Nukella oli kuvassa liila hame ja vaaleanpunainen huivi. Tuota kuvaa en valitettavasti enää löytänyt, mutta kuvasta sain idean tehdä samanoloisen maatuskan nimipäivälahjaksi tytölle.

Vartalon virkkaus oli periaatteessa helppo homma, mutta aika monta kertaa sain purkaa, ennenkuin olin tyytyväinen muotoon. Keilaahan työ enemmän muistutti kuin vartaloa, ja epäusko meinasi iskeä, että tuleeko tästä ikinä kelvollista lahjaa.

Ei auttanut, vaikka lisäsin nukelle nuppineulat silmien paikalle (vaihdoin ne myöhemmin lasihelmiin) ja kiinnitin hiukset. Esiliinan sovituskin toi enemmän mieleen pojan ruokalappu kaulassa kuin mitään muuta.

Esiliina ei ehkä ole se maatuskamaisin - vanha nenäliina kauniin liiloine reunapitseineen - mutta kun olin päättänyt hameen värin, tiesin, että haluan esiliinan juuri tästä nenäliinan kulmasta, en kukkia tai muuta minun mielessäni maatuskamaista.

Sanotaan, että vaatteet miehen tekee. Vaan minäpä sanon, että huivi ja huivineula maatuskan tekee. Mitä mieltä sinä olet? Huivi on kudottu minun villasukkieni viimeisistä raidoista ja huivineula on kierrätetty minun vanhasta pikkumustastani.

Vähän laihan puoleiselta nukke näyttää edestä, mutta sivulta katsottuna tukevuutta löytyy ihan riittävästi.

Huivi oli ehkä kaikkein vaikein saada asettumaan kohdilleen. Liimalla sain sen lopulta laskeutumaan sopivasti. Ja niin oli virkattu maatuska valmis.

Hyvää nimipäivää, rakas kummityttö!