Sitä sun tätä ja vähän vierestäkin

Vappu oli ja meni. Joimme simaa ja paistoimme donitseja. Herkullista, mutta niin oli vauhdikasta, etten ehtinyt tärkeitäkään asioita kuvaamaan. Mökillä ei vauhtia haittaa viileämmätkään päivät. Halkohommia tuli tehtyä paljon, ja katsokaa, mikä aarre osui silmiini! Aion sahata halosta ohuen kiekon ja toivon, ettei se pahasti halkea kuivuessaan. Kehykset ympärille tai kaunista nauhaa, ja täydellinen koriste vajaan on valmis.

Haluaisin oppia nauttimaan luonnon omista aarteista enemmän. Hyödyntämään niitä paljon nykyistä enemmän. Pääsiäisenä otin askeleen haluamaani suuntaan, koristelin kankaiset lauatasliinat pellavanarulla ja pajunkissalla. Rouheaa ja yksinkertaista, mutta minä tykkäsin.

 
Näiden höpinöiden ja ajatusten keskellä kuopus ilmoitti tarvitsevansa Vappuasuksi Luigin hatun. Hänen ilmeensä ei värähtänytkään eikä äänensä epäröinyt hetkeäkään, ettenkö sellaista pystyisi tekemään. Kiitos luottamuksesta, poikani! Mutta niin oli hauska pyyntö Super Mario -fanilta, että äiti sen mielellään toteutti.
 

Täältä löysin kaavat Luigin hattuun. Eurokankaasta kävin ostamassa vihreää puuvillakangasta, valkoisen merkin (valkoista velouria) ja L:n tein applikoimalla. Vähän liian myöhään muistin, että olisi kannattanut käyttää irtirevittävää tukikangasta. Vähän tuo merkki venyttää kangasta rumasti, mutta se ei haitannut kuopuksen menoa.

Vielä viikset naamaan ja vappuasu oli valmis. Viikset tein liimaamalla kaksi kerrosta huopaa päällekkäin ja leikkaamalla muotoonsa. Kiinnitys maalarinteipillä kuopuksen naamaan ei ollut kovin kestävä, mutta en tiedä, millä muullakaan olisin ne kiinnittänyt. Hahmo ja asu ovat kovin keinotekoisia, mutta niin oli lapsen riemu aitoa, että homma kannatti. Kiva projekti, josta tuli äidille hyvä mieli

Aurinkoista toukokuun alkua teille kaikille ja uudelle lukijalle sydämellisesti tervetuloa mukaan!