Rästihommia

Niitä kertyy ainakin minulle. Enkä nyt tarkoita sitä, että kesähelteellä vaihtaa imuroinnin uintihetkeen tai lykkää tiskaamista seuraavaan päivään, kun yksi puhdas lasi löytyi vielä illalla. Tarkoitan omaa huonoa tapaani aloittaa projekteja ja tehdä ne puolitiehen. Ja sitten on talo täynnä erilaisia listoja, joissa noita rästihommia luetellaan.

Hyvä esimerkki ovat mökkimme terassilla olevat korituolit. Ostin niiden pehmusteisiin kangasta maaliskuussa 2012. Yhden päällisen ompelin samaisena keväänä / kesänä, mutta loput jäivät odottamaan.

Tuolloin tuoleja oli vielä kolme, joten jouduin kikkailemaan, että sain kankaan leveyden riittämään.

Vaikka tyynyjä säilytetään sisällä, on kaksi aurinkoista kesää tehnyt tehtävänsä ja haalistuttanut kangasta. 

On ajan kulumisella kyllä puolensakin. Kolme tuolia ei kunnolla löytänyt paikkaansa terassillamme, mutta yhden tuolin hajoaminen viime kesänä edesauttoi asiaa. Kun toisesta tuolista sahattiin kaksi jalkaa lyhyemmäksi, mahtuvat tuolit nyt täydellisesti katon alle. Tämä on lempipaikkojani kesäpäivänä, istua varjossa ja suojassa sateelta. 

Ja kun olin päässyt vauhtiin, jatkoin rästihommien tekemisellä. Terassikalusteilla edelleen. Kaksi vanhaa tuolia piti saada kunnostettua jo vuosi sitten juhannukseksi. Tuoleja, joiden "sisarukset" kunnostin keväällä 2013 kaupunkiin parvekkeelle (klik). Mutta aina tuli jotain muuta ja homma odotti puoli valmiina. Vihdoin sain tuolit hiottua loppuun. Vanha sininen käsittely kuultaa edelleen läpi (käsittelin tuolit Valtti Terassiöljyllä), mutta se ei haittaa. Olkoon se muistutus tuolien historiasta.

Ompelin pehmusteet Ikean kankaasta. Kierrätin pehmusteiden vanun edellisistä pehmusteista, joten jouduin käyttämään samaa lovitettua mallia. Hyvin pehmusteet pysyvät paikoillaan näinkin, mutta solmittavat nauhat olisivat ehkä peittäneet pari kriittistä sinistä kohtaa.

Työ oli iso ja tylsä (puolustelen itseäni, että se oli jäänyt rästiin), mutta miten ihanaa, että se on nyt tehty! Ruokapäydän ympärillä on vihdoin kuusi tuolia. Ei samaa sarjaa, mutta riittävän saman henkiset. Nyt vanahojen tuolien Linumin raitakankaasta ompelemani pehmusteet näyttävät niin kulahtaneilta, että ne odottavat vuorostaan uusia päällisiä. Mutta saavat odottaakin, vielä en laita niiden ompelemista tehtävälistalle.

Nyt nautitaan kesästä ja tehdään mieluisia käsitöitä!