30.3.2011

Virkattu koira

Esikoiselle tein helmikuussa virkatun apinan, Naulan. Siitä asti kuopus on odottanut, että teen hänelle virkatun koiran. Sopivaa hetkeä ja ennenkaikkea sopivaa mallia ei ole tuntunut löytyvän. Vähän aikaa sitten törmäsin  Lauran virkkaus blogissa tähän ja siitä innostuneena tilasin täältä mallin Playful Puppy -koiranpentuun. 3½ koukku, sekalainen kasa jämälankoja (mm. Novitan Nallea ja Woolia sekä HjerteGarnin Vidal Alpacaa) ja koiraherra oli valmis. Ja kyllä, nimenomaan koiraherra, tämä koira ei näytä pennulta ei sitten yhtään.


Koira on hyvinkin eri näköinen kuin kumpikaan esikuvistaan. Takaa katsottuna sitä voisi hännän perusteella luulla vaikka ketuksi.


Koiran silmistä tulee mieleen Stevie Wonder mustine laseineen ja sen korvat menevät ihan kauheasti kippuralle, kuten kuvasta näkyy.



Osaako joku muuten kertoa, miksi korvat vetävät kippuraan? Olenko virkannut liian tiukkaa vai jättänyt jotain olennaista tekemättä tai tehnyt jotain turhan kummallista? Olen edelleen niin aloittelija näissä virkkaushommissa, etten osaa itse edes arvailla. Ohjeen mukaan virkkasin kiinteitä silmukoita rivi kerrallaan.

Kaikkine kummallisuuksineen koira on mielestäni kuitenkin aika hauska. Kuopus tykästyi siihen heti ensi silmäyksellä, antoi sille nimeksi Söpöliini ja vei sen kerhoon näytettäväksi kavereille. Saaja on tyytyväinen, ja se lienee tärkeintä.


1 kommentti:

  1. Onpa söpö koira tämä Söpöliini =)

    Kippurat korvat voivat johtua siitä, että ne on virkattu tasona. Minunkin virkatun koiran korvat olivat hieman taipuisat, vaikka virkkauskäsialani on hyvin löysää, joten liian tiukasta virkkauksesta se tuskin kokonaan johtuu.

    VastaaPoista