Vaiheessa

Kaikki tuntuu olevan vaiheessa. Kevät - se on jo pitkällä, mutta silti vielä vaiheessa, kesään tuntuu olevan vielä ikuisuus. Kesäkukat - olen kasvattanut ne siemenestä ja toki ne ovat hyvässä kasvussa, mutta silti vielä vaiheessa, niitä ei vielä voi siirtää ulos ruukkuihin. Käsityöt - paljon olen kaikenlaista tehnyt, ainakin mielestäni, mutta mitään ei ole valmistunut ja siksi kaikki on vaiheessa.

Vaiheessa on tämä puutarha-aiheinen ristipistotyö. En ole varma miten haluan sen viimeistellä, haluanko kehystää sen tauluksi ja jos niin minkälaiseksi. Ehkä siksi en ole saanut aikaiseksi tehtyä viimeisiä pistoja.

Vaiheessa on myös tämä neule, pahasti vaiheessa. Minulla on langat odottamassa, että kutoisin esikoiselle puuvillaneuleen. Ihanaa Rowanin denim -lankaa. Anoppi toi sitä minulle Englannista vuosi sitten. Kudoin siitä mallitilkun (taitaa muuten olla elämäni ensimmäinen sellainen), löysin sopivan mallin (niin ainakin luulen, uusimmasta Modasta), mutta vaiheessa on. Alkua pidemmälle en ole päässyt. Lanka ja neuletiheys on eri, enkä jaksanut alkaa laskea silmukoita / kirjoittaa ohjetta uudestaan. Ja samalla jäin arpomaan, että josko sittenkin löytäisin jonkun vielä kivemman ohjeen. Onko kenelläkään hyviä vinkkejä?

Onko tämä vaiheessa oleminen kevätinnostusta? Kevätväsymystä? Niin paljon on kaikkea mitä haluaisi tehdä, että aika ei yksinkertaisesti tunnu riittävän kaikkeen. Ulkona, sisällä, kotona, mökillä, puutarhassa, käsitöissä - kaikki vain on vaiheessa.

Kiitos kaikille koiramaista tarralompakkoa kehuneille (ihan tässä häkeltyy...) ja oikein hyvää alkanutta viikkoa lukijoilleni!