Villasukkia. Olen kutonut villasukkia, koska ne nyt vain kuuluvat syksyyn, mutta myös siksi, että halusin eroon kaikista minulta löytyneistä pätkävärjättyjen lankojen jämistä. Aloitin pienestä nöttösestä Nalle Taikaa, yhdistin siihen muita Nalleja ja syntyi ihanat karkkisukat jollekin pienelle tytölle.
Seuraavaksi käsittelyyn pääsi 7Veljestä Raitaa vuosien takaa. Yhdistettynä tummaan harmaaseen syntyi aika klassiset sukat, kokoa 45! En tiedä miksi, mutta halusin tehdä yhdet todella isot sukat.
Löytyi minulta vähän 7V Nostalgiaakin, mutta niin vähän, että piti kaivella muitakin langanloppuja, jotta sain sukat tehtyä. Kun langanloppuja jäi vieläkin yli, tein harmaat sukat, joiden päättely kesti iäisyyden.
Vielä löytyi Nalle Taikaa. Sen kulutuin pikkusiskon poikien sukkiin viimeistä senttiä myöten.
Tässä vaiheessa olin tyytyväinen, ei yhtään pätkävärjättyä lankakerää varastossani! Vaan iloitsin liian aikaisin: pikkusiskoni tarjosi minulle täyttä kerää Nallea, olisikohan Syreeniä? En tietenkään halunnut kieltäytyä hyvästä langasta, kiitoksena tein pikkusiskon tytölle villasukat siitä.
Olin tyytyväinen pätkävärjättyjen lankojen kuluttamiseen. Jossain vaiheessa projektia sain tutustua isosiskoni lankavarastoon, ja kyllä, pakko myöntää, ihailin hänen pätkävärjättyjä lankojaan. Miten ihania yhdistelmiä hän kertoikaan suunnitelleensa omista jämistään. Teki mieleni mennä lankaostoksille, mutta maltoin mieleni. Tulin kotiin ja ryhdyin kutomaan kummitytölle sukkia. Kesällä tykästyin Lahden Pitsi & Palmikossa käsinvärjättyyn Puffa -lankaan. Pinkkiä lankaa missä hopeista kimalletta - tiesin, että haluan tehdä siitä sukat kummitytölle.
Kyllä, minua sukatutti, mutta seuraavaksi on vuorossa jotain ihan muuta! Nautinnollista viikonloppua!