28.3.2018

Silmukkamerkkejä

Olen ihastellut silmukkamerkkejä pitkään, hipelöinyt niitä lankakaupoissa, kadehtien katsonut muiden luomia merkkejä blogeissa. Silti olen jatkanut lankalenkkien käyttöä silmukkamerkkeinä, silloin kun en ole pärjännyt silmukoiden laskemisella. En ole pystynyt perustelemaan niiden ostamista itselleni, mutta kun älysin tehdä sellaiset lasten Lego-palikoista, en pystynyt perustelemaan itselleni, miksi en tekisi niitä. 


Olisin halunnut pinkkejä ja vaaleanpunaisia Legoja, mutta niitä pojilla ei ollut ollenkaan. Pari valkoista, pari harmaata ja yksi oranssi tavallinen 1*1 palikka saivat kelvata. Porasin palikoihin reiät 1,5mm poralla ja pujotin avainnauhoista ylijäneet kännykkälenkit niihin.


Mikä tahansa jäykempi lanka olisi tietysti käynyt, mutta näiden kannykkälenkkien (mikäköhän niiden oikea nimi on?) alareunassa oleva metallirengas antoi hyvän alustan liimaamiselle. Käytin ihan perus EriKeeperiä (kuvassa vielä märkää), kun eihän näihin mitään rasitusta tule.


Yksi pääsi samantien puikoille ja pakko myöntää, että onhan tämä paljon kivempi kuin lankalenkki. Taitaa olla taas niitä asioita, että ilman pärjää hyvin, mutta kun kerran pääsee käyttämään, ei ilman tulisi enää toimeen.


Joko sinä käytät silmukkamerkkejä?

22.3.2018

Virkattu unirätti

Virkkasin pupu-unirätin. Lankana BlendBamboon jämäkeriä ja 3 mm koukku. Malli Life with Mari -blogista. Tämän piti olla pieni helppo välityö, mutta yllättäen langan riittävyyden säätämisessä, kasvojen kirjailussa ja piparireunassa meni aikaa. Niinhän niissä aina.


Toki puput kuuluvat pääsiäiseen ja pääsiäinen on jo ensi viikolla, mutta en silti tehnyt tätä pääsiäiskoristeeksi. Osallistun tällä pupu-unirätillä Seijasiskon Punainen lanka -blogissaan järjestämään ystävänpäivähaasteeseen, jolla hän kerää turvaleluja Oulun Ensi- ja turvakodin lapsille. Tästä tuli söpön vauvamainen, mutta samalla mukavan poikamainen.

 
Meidän esikoinen käytti aikoinaan unirättiä, se oli suurempi tuki ja turva kuin tutti tai mikään pehmolelu ikinä. Siksi halusin ehdottomasti tehdä nimenomaan unirätin mainittuun keräykseen. Tuo esikoinen täyttää ensi viikolla 13 vuotta, mutta edelleen hänen rakas Lassinsa löytyy tyynyn alta joka ikinen yö ja se on nimenomaan Lassi, jolla edelleen kuivataan ne kaikkein isoimmat kyyneleet. Toivottavasti Leevi tuo samanlaisen lohdun jollekin pikkuiselle ja kulkee pitkän turvallisen matkan hänen kanssaan.


14.3.2018

Muoviton maaliskuu

Muoviton maaliskuu on jo puolivälissä. Viime kesästä asti olen yrittänyt vähentää muovin käyttöä, tuntuu kuin kerrankin olisin aallon harjalla trendikkäiden asioiden sihteen. Tämä maaliskuu ja monen monet artikkelit muovin haitallisuudesta ovat pistäneet minutkin ajattelemaan asioita vielä enemmän.

 
Kudoin esikoiselle villasukat kuukauden teeman mukaisesti ilman muovia! Valkoisen langan ostin marraskuussa Skotlannista, se on ihanaa 100 %:sta villalankaa New Lanark Millsiltä. Epäilin langan riittävyyttä, siksi kudoin kantapäät ja kärjet nokkoskuidulla vahvistetulla Onion Nettle Sock yarnilla. Kaikki pilkut eivät ole ihan luonnonväreillä värjättyjä, mutta pidän sukista. Huomenna päättelen ne.


Kävin Menitassa ostamassa lankaa villatakkiin. Pakkasin 100 %:set alpakkalangat, joissa on vain paperivyöte ilman sen kummempia pinnoitteita, omaan kangaskassiini ja olin tyytyväinen. Kotimatkalla minua alkoi ärsyttää. Hyllyssä oli yksi kerä liian vähän. Kun myyjä kävi hakemassa lisää keriä varastosta, näin hänen ottavan sen isosta muovipussista. Ennen tätä muovitonta maaliskuuta en olisi edes kiinnittänyt huomiota asiaan, mutta nyt se tuntui suorastaan pahalta. Ihana luonnonkuitu, eikö paperi ja pahvi riittäsi sen suojaksi?


Ärsytystäni lievensi sinällään pieni asia. Kummityttöni oli jättänyt minulle tervehdyksen oman latunsa viereen toivoen, että kulkisin samaa reittiä. Miten iloiseksi tämä pieni, muoviton viesti tekikään minut.


Kutomisen lisäksi olen käynyt kangasvarastojani sekä käytöstä poistettujen vaatteiden pinoani läpi ja ommellut pusseja puuvilla- ja pellavakankaista. Kuopuksen luokka kerää rahaa leirikouluun myymällä kestohedelmäpusseja ja aion lahjoitta nämä pussit tuohon keräykseen. Toki vastaavia voi ostaa kaupastakin, mutta kierrätys- tai ylijäämäkankaista ommeltuna ne ovat vielä asteen ekologisempia. Minusta tuo on aivan mahtava tempaus, näin saadaan ehkä pieni muovittoman ajatuksen siemen kylvettyä asiaa vielä ajattelemattomiin ihmisiin.


Koska ajattelemattomia ihmiset ovat. Kotikadullamme on ollut kaukolämpötyömaa käynnissä nyt toista kuukautta. Kaivannon pohjalle on heitetty putkien muoviset suojahatut, tai korkit. Tänään minua alkoi ärsyttää niin paljon, että otin yhteyttä työn teettäjään. Kaivannon ohi kulkee päivittäin hyvin paljon lapsia ja nuoria. Tällaisen roskaamisen mallinko vastuullinen toimitsija haluaa antaa tuleville polville? Hatut ovat osittain hiekan seassa, osittain putkien alla. Kun ei niitä ole ainakaan kolmeen viikkon sieltä kerätty, tuskin kerätään nytkään. Ilman muovitonta maaliskuuta en olisi tullut ottaneeksi yhteyttä ko toimitsijaan. En ole vielä saanut vastausta yhteydenottooni, mutta ole sentään tehnyt jotakin muovittomamman maailman hyväksi.


Ja olen minä aktivoitunut toisessakin asiassa! Sinällään mielenkiintoista, koska en koe olevani mikään aktivisti luonteeltani, enemmänkin hiljainen nurisija ja vaivihkaa toimija. Useamman kerran viikossa käymme lähikoirapuistossa. Minusta on tuntunut hölmöltä kerätä koiran tarpeet muovipussiin ja nostaa ne muutaman metrin päässä sijaitsevaan roskikseen. Puistoon ei ole useista pyynnöistä saatu lapiota. Niinpä minä tein viimeisestä muovimehukanisteristamme kakkalapion ja vein sen puistoon. Jäljistä päätellen sitä ovat käyttäneet muutkin kuin minä. Hyvä, jokainen käyttökerta tarkoittaa yhtä muovipussia vähemmän!


Koiratkin jättävät jälkeensä muovia. Tai no, ihmisten kanssa kaupungissa eläessään heidän tarpeidensa täyttäminen aiheuttaa muoviroskaa. Muovittoman maaliskuun aikana olen siirtynyt käyttämään kaupan perusjauhelihojen, niiden muovisiin laatikoihin pakattujen, tilalla Musti ja Mirrin muovipötköihin pakattuja "lihoja". Muovijätettä syntyy edelleen, mutta reilusti vähemmän, ja näin voin käyttää niitä eläinkunnan tuotteita, mitkä eivät sovi ihmisravinnoksi, kuten esim. kuvan broilerin sydämet.


Muovittoman maaliskuun aikana olen heittänyt roskiin viimeisen muovisen tiskiharjani ja laittanut muovinkierrätykseen viimeisen muovisen Fairy-pullon. Uudet tavat vaativat totuttelua, mutta paluuta muovilla tiskaamiseen ei ole.


Muoviton maaliskuu on hieno kampanja. Olen jatkanut (ja jatkan!) samalla tiellä kuin aiemminkin, mutta asioiden jatkuva esillä olo pistää aivot työstämään asioita entistä enemmän. Minusta tämä ei ole vaivalloista, se vaatii vain hieman aikaa ja oivalluksia sekä tietoa vaihtoehtoisista tavoista. Oletko sinä osallistunut Muoviton maaliskuu -kampanjaan jollakin tavalla?

9.3.2018

Taimihässäkät KAL

Ensimmäistä kertaa osallistuin KAL:iin ja täytyy sanoa, että jotakin koukuttavaa tällaisessa yhdessä tekemisessä on. Marja vanuttunut villasukka -blogissa keräsi viherpeukaloita mukaan ja niin innostuin minäkin kutomaan pitkiä kirjoneulesukkia. Vähän jännitti lankojen valitseminen sokkona, mutta hyvien vihjeiden avulla lopputulos on mielestäni onnistunut.


Kaikki langat löytyivät varastostani. Pohjaväri on valkoista Nallea, kukat Nallea ja Maijaa, ruukut niin ikään Maijaa. Kudoin sukat medium koossa, mutta jotakin onnistuin mokaamaan, koska sukat eivät mahdu jalkaani! Pohje on liian pieni. Ehkä tein alun liian tiukkana, koska puolesta välistä alaspäin sukat ovat minulle sopivat. Vaan ei haittaa, näin kauniit sukat on ilo lahjoittaa eteenpäin jollekin.


Hyvin pitkälle pysyin päivittäisessä tahdissa, aamuisin ensimmäiseksi katsoin uuden ohjeen ja koko päivän sormia syyhysi päästä puikoille. Vasta toiseksi viimeisen ohjeen kohdalla jäin jälkeen ja sitten tuntui, ettei aikaa kutomiselle ole ollenkaan. Valmistuminen venyi, mutta niin siinä joskus käy.


Kiitos, Marja, kun järjestit tämän KALin. Kiitos kauniista mallista ja selkeistä ohjeista! Nyt kun sukat on kudottu ja maaliskuu lähenee jo puolta väliä, voi alkaa istuttaa niitä oikeita siemeniä.