29.1.2015

Harry Potter villasukat - Rohkelikko

Esikoiselle villasukat. En halunnut tehdä mustia. Tylypahkan villasukat kuulemma kävisi. Googlen kuvahaulla sanoilla knit Gryffindor socks löytyi kivoja, mutta ei kelvannut esikoiselle. Liian tyttömäistä, liian koristeellista. Ne, mitkä olisivat kelvanneet, olivat jotain erikoisvärjättyä lankaa, minkä saatavuutta en edes lähtenyt selvittämään. Puikoille Nallea ja malliksi Azkabanin vanki -elokuvan kaulaliina.


Edellisistä sukista oli muistissa silmukoiden lisäksi kerrokset. Niihin piti mahduttaa nuo raidat. Lopputulos: 24 kerrosta punaista (oikeasti pitäisi olla 27), 3 keltaista, 5 punaista ja 3 keltaista. Minä kaipaisin näihin leijonan kuvia ja hienoja vaakunoita, mutta esikoisen mielestä ne ovat hyvät juuri näin.


Kudoin sukat KnitPron neliskulmaisilla puikoilla. Ja totta se on, en purista näitä kantikkaita puikkoja niin paljoa kuin tavallisia. Käsialani on löysempää, mistä tällä kertaa seurasi se, että sukat ovat aika reilut, suorastaan liian isot esikoiselle. Mutta ei kuulemma haittaa, Hedwigin poikasen on joka tapauksessa mukava lämmitellä sukkien välissä.


Vielä on työlistalla ainakin yhdet lapaset, mutta sen jälkeen lupaan jotain ihan muuta. Mukavaa tammikuun loppua!

21.1.2015

Virkattu kissa pehmo

Puolitoista vuotta sitten virkkasin kuopukselle kouluun koiratyynyn. Jo silloin ihailin saman suunnittelijan vastaavaa kissatyynyä. Nyt toteutin sen. Virkkasin kissan, pehmon, tyynyn, koristeen, jotain. En ole ihan varma, mikä tämä on.


Tätini on ehdottomasti kissaihminen. Vein tämän hänelle lahjaksi. Minä sen sijaan en ole kissaihminen - edelleenkään. Tätä oli vaikea tehdä. Lanka ei kulkenut sormien välissä niin kuin sen kuuluisi, koukku meinasi aina mennä väärään väliin, osia yhdistäessäni mikään ei tuntunut täsmäävän.  Kissan pään muoto ei ole täydellinen, mutta jotain ihanaa ja suloista tässä silti on.


Kissa ei ole kovin suuri, vajaa 20 cm korkea, eikä pulleakaan. Liekö ollut liikaa hiirijahdissa ilman kunnon saalista...


Kuopus antoi kissalle nimeksi Mirri. Toivottavasti Mirri ilahduttaa yksin asuvaa tätiäni, joka ei oikeaa kissaa voi ottaa.



Kissan malli on täältä. Ihanaa viikon jatkoa sinulle!

16.1.2015

Polvisukat Peppi Pitkätossulle

Kudoin polvisukat.


Ohje löytyi Novitan sivuilta. Halusin tehdä ohjeen mukaan, koska minulla ei ollut hajuakaan noista pohkeen kavennuksista. Joustinpalmikkoa en ole koskaan ennen tehnyt (en ollut siitä kuullutkaan...), mutta sen jatkuminen pohkeessa koko matkan kantapäähän asti tuo hauskan lisän tuohon muuten yksinkertaiseen malliin.


Näissä on väriä. Paljon. Liekö tuo oranssi vai mikä, mutta minulle tulee mieleen Peppi Pitkätossu. Kudoin raidan kerrallaan sen enempiä suunnittelematta. Pääasiassa raidoitus onnistui hyvin, muutama kohta tuntuu häiritsevältä valmiissa sukassa. En kuitenkaan purkanut, koska uudelleen raidoitus ei välttämättä olisi tuonut sen parempaa lopputulosta.


3½ puikoilla langankulutus 185 grammaa. Ja tietysti kauhean monta langanpäätä pääteltävänä. Lankana enimmäkseen 7Veljestä, mukana myös TeeTeen Pallasta ja jotain tuntematonta.


Nämä menivät lahjaksi serkulleni ja pääsivät ilokseni samantien käyttöön! Parempaa palautetta ei voi kutoja saada.


Rentouttavaa viikonloppua Sinulle!

12.1.2015

Ompelupöytä

Ompelupisteeni on valmis. Se ei ole suuren suuri, Juvin klaffilipasto makuuhuoneen nurkassa, mutta ompelukoneella on nyt selkeä paikka, ja sen saa nätisti piiloon.


Suurempia töitä varten ompelukone on siirrettävä vaikka ruokapöydälle, mutta useimmiten huomaan ompelevani pienempiä juttuja. Poikien housujen paikkaus sujuu tässä erinomaisesti.


Kaikki ei tosiaankaan ole valmista. Pienen Ikeasta hankitun lokerikon päällä on lasipurkkeihin kerättynä nappeja ja jämälankojen ylijäämät, niiden lisäksi kynäpurkki ja pikkuinen roskis ovat kaikki tarpellisia, mutta hyvin levottoman näköisiä. Haluaisin lipaston päälle jonkun kauniin valaisimen (mutta riittävän tehokkaan ompeluun), tuolin pehmusteena toimiva taiteltu viltti olisi kiva vaihtaa tyynyyn ja ehkäpä matto viimeistelisi kokonaisuuden. Lipaston alle mahtuu täydellisest ysi Alkon puinen viinilaatikko. Mainio lisäsäilytystila, mutta sekin pitäisi vielä käsitellä lipaston väriseksi. Ja ja ja... Kaikki aikanaan.


Tänään sain valmiiksi ompelukoneen hupun. Alkuperäinen muovinen oli jo niin hirveässä kunnossa, että siinä oli ilmastointiteippiä enemmän kuin muovia. Tätä sietää katsella (silittämättömänäkin) silloinkin, kun pöytää käytetään muuhun kuin ompeluun, koska kyllä, tämä on miehenkin työpöytä.


Hupun pellavat löytyivät varastosta. Jostain sain päähäni, että perhonen voisi koristaa huppua. Tämä on vain nuppineulalla kiinni, koska haluaisin ehkä pari perhosta ja vähän herkempiä, sirompia kuin mitä tämä on.


Mutta tosiaan, olen tyytyväinen tähän tilanteeseen. On ihanaa ommella taas! Laitan vielä kuvan lähtötilanteesta ja varoitan, kuva saattaa järkyttää järjestelmällisiä ihmisiä. Täysi kaaos vaiheessa, jolloin anopin anopin vanha liinavaatekaappi odotti kunnostusta ompelupisteekseni ja mm. korjausta odottavien vaatteiden pino kasvoi kasvamistaan. Kaappi on kaunis ja sillä olisi kiva tarina, mutta se oli niin huonokuntoinen, että sitä ei pystynyt muokkaamaan. Vihreä matto on puttimatto, mikä selittää nurkassa olevat golfmailat ja ikkunalaudalla olevat pallot...

 
Näin meillä. Iloista viikon jatkoa Sinulle!

7.1.2015

Epätavalliset peruslapaset pojalle

Lapasia on kiva tehdä. Jopa kivempi kuin sukkia, vaikka peukalon kanssa onkin aina vähän säätämistä. Esikoisen pöllölapaset ovat olleet ahkerassa käytössä, mutta jääneet aivan liian pieniksi. Tilauksessa oli uudet ihan samanlaiset, mutta kun en heti päässyt ostamaan samoja lankoja, ajattelin tehdä jotkut ihanan pehmeät lapaset "pahimpaan hätään".


Musta väri kelpaa tällä hetkellä pojalle. Ajattelin piristää lapasia keltaisilla raidoilla (pojan säbäjoukkueen värit), samalla lapaset ovat yhteensopivat virkatun pipon kanssa. Minä tein vain ranteeseen raidat, poika tilasi myös peukaloon raidat.


Fiina Neuleesta löytyi aivan uskomattoman pehmeää Mondialin Super Woolia. Epätavallisen hienoa lapaslankaa, mutta olen niin iloinen, kun poika tykkää pitää äidin tekemiä lapasia, että halusin ostaa tätä lankaa. Päällilapaset voi sitten tehdä vaikka jostain karheammasta ja kutittavammasta, vai mitä. Epätavallista on sekin, että kudoin lapaset KnitPron koivuisilla, lyhyillä neliöpuikoilla (3mm). Ensivaikutelma positiivinen, kulmikkuudesta en ole varma, mutta materiaali on miellyttävä.


Varren kudoin 1o kiertäen 1n, 46 silmukalla 24 kerrosta, kämmenessä 48 silmukkaa, 52 kerrosta ennen kavennuksia, peukalossa 16 silmukkaa, 20 kerrosta ennen kavennuksia. Pakko myöntää, että 9-vuotiaalla on jo aika iso käsi.


Lisää lapasia ja sukkia tiedossa. Ahkeraa loppuviikkoa!

4.1.2015

Boxy pouch

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Niinhän ne sanovat, mutta minä aloitan vuoden 2015 esittelemällä vielä yhden joululahjan. Ompeluaiheisesta kankaasta ompelemani boxy pouch - laatikkomainen pussukka.


Netti on pullollaan erilaisia toteutustapoja ja ohjeita. Täältä löysin minulle sopivalla tavalla kirjoitetun kuvitetun ohjeen. Noudatin sitä aika hyvin, mutta koska päällikankaani oli suht ohutta, kiinnitin siihen tukikangasta. Vuorikangas on pala vanhaa Laura Ashleyn kangasta, ajattelin, että kun se on vähän paksumpaa, se antaisi ryhtiä valmiille työlle. Vetoketju on kierrätetty.


Materiaalit määrittivät työn suuruuden, mutta mielestäni siitä tuli juuri sopivan kokoinen käsitöille. Mukaan mahtuu muutama kerä lankaa ja virkkuukoukku, sukkapuikot mahtuvat kulmasta kulmaan aseteltuna. Ja suklaalevy - vähän valmistajasta ja mausta riippuen - mahtuu sekin mainiosti mukaan.


Tämä oli kiva työ, ja näitä haluan tehdä lisääkin. Vaihtelua tavanomaisiin "litteisiin" pussukoihin, joille kyllä niillekin on käyttöä.


Vielä lopuksi haluan esitellä yhden tämän kevään projekteistani. Talven kovimmilla pakkasilla olin poikien kanssa jäällä (ihan lähellä mökkirantaa) kävelemässä. Silmiini osui pieni osa puutarhatuolia. Vain noin kymmenen senttiä oli jään päällä. Hakkasimme tuolin irti jäästä ja kuljetimme sen pulkalla terassille.


Sää lauhtui ja tuoli on sulatettu. Ja pesty. Yksi jalka ja kaksi pinnaa on poikki, eli fixaamista tiedossa, mutta muuten tuoli kaipaa vain vähän hiomista ja uuden pintakäsittelyn. Onkohan tuuli paiskannut tuolin veteen jonkun laiturilta ja se on rikkoutunut ajelehtiessaan järvessä? Vai onko joku hylännyt sen parin rikkinäisen kohdan takia? En tiedä, mutta jos saan tuolin kunnostettua, sillä on ainakin hauska tarina kerrotavanaan.

Ihanaa Uutta Vuotta 2015!