Ensimmäiseksi haluan kiittää sydäntä lämmittävistä kommenteistanne tossu postaukseen. Niistä jokainen on minulle erittäin arvokas! Kiitos!
Lämpimät tossut jalassa sain viikonloppuna viimeisteltyä mökin vessan kasvojen kohotuksen, joka alkoi oikeastaan kaupungissa alkaneesta kylppäriremontista. Pelastin vanhat kaapin ovet, jotka pienellä virittelyllä sopivat täydellisesti mökin lavuaarin alle. Tason alaosan täytyy olla avoimena, jotta putket eivät jäädy talvella, muuten ovet olisivat saaneet jatkua alas asti!
Taso, jolla lavuaari lepää, on vanha keittiön taso. Se on massiivitammea, joten hionta ja uusi käsittely Osmon TopOililla tekivät ihmeitä. Taso on nostettu kahden liimapuulevyn päälle, samaisesta levystä on tehty yksi hylly. Halpa ja toimiva ratkaisu, mutta ei kovin kaunis, kuten tästä ennen kuvasta voi päätellä.
Eikä olleet ovetkaan alunperin kauneimmasta päästä, mutta hionta, pohjamaali ja kerros maalia on ennenkin auttanut.
Vetimet ovat odottaneet käyttöä ainakin kymmenen vuotta. Ties mitä ideoita niiden varalle on ollut, mutta aina ne ovat jääneet ideoiden tasolle. Nyt ne ovat juuri riittävän kummalliset vessan kaapin vetimiksi!
Vessa on pieni, ja sinne on kertynyt kaikenlaista matkan varrelta. Aikamoinen sillisalaatti se on, mutta ainakin edes vähän merihenkinen sillisalaatti! Vessapaperitelineen päällä koristeena oleva messinkinen TOILET kyltti on ollut jossain vanhassa asunnossamme vessan ovessa.
Peilin olen aikoinaan itse tehnyt eteisen peiliksi, sahauttamalla vanhan peilin pyöreäksi ja kiinnittämällä sen ympärille hamppuköyden. Nyt se on kuin laivan ikkuna saaristolaiskaapin vieressä.
Lavuaarin vastakkaisella seinällä on merikortti alueesta ja Suomen Navigaatioliiton myöntämät laivuri-diplomit.
Haluaisin vaihtaa verhot, paikkamaalata seinän patterin vaihdon jäljiltä, käsitellä kehykset tammen värisiksi kirsikan sijasta, hankkia kivemman naulakon pyyhkeelle ja vaikka mitä, eli ei vessa valmis ole, mutta haluan nauttia välietapista uusien ovien myötä.
Tunnelmallista lokakuuta täällä kävijöille!