Koirannami pussukka... Herkkupussi... Koulutuspussukka... Oli nimi mikä tahansa, ompelin kaksi kappaletta noita koiran koulutuksessa hyvin tarpeellisia pieniä pussukoita, jotka voi ripustaa vyölenkkiin ja täyttää jollakin koiran herkulla ja sitten yrittää houkutella koiraa tekemään mitä milloinkin. Asia/esine, josta en ollut koskaan kuullutkaan, mutta mitä ilman en enää voisi elää.
Kaupathan tietysti tarjoavat mitä erilaisempia apuvälineitä koiran koulutukseen ja herkkupalojen kantamiseen, mutta kun emme vielä oikeasti tiedä, että mikä olisi meille toimiva systeemi, pelkkä yksinkertainen pussukka vaiko kokonainen liivi kaikenmaailman tarviketaskuineen, on hyvä aloittaa yksinkertaisesta ja oppia tuntemaan omat toimintatavat ja -tarpeet. Pengoin varastojani ja tein nämä pussit varastojeni uumenista löytyvistä materiaaleista.
Ensin ompelin tämän pussin. Kangas oli jäänyt yli kuopuksen tyynystä, vuorikangas esikoiselle seitsemän vuotta sitten ompelemistani ulokohousuista. Kovetin pussukan Luigin hatusta ylijääneellä kovikehuovalla. Mies halusi vähän isomman pussin. Sen materiaalit ovat niin ikään kierrätettyjä, ulkokangas kuopuksen vanhojen housujen lahje, sisäpuoli miehen vanhojen housujen lahje. Koristeena oleva luunauha sentään on ihan uusi! Pieni väriläiskä muuten niin tummaan pussiin.
Tätä pussia en kovettanut, kaksinkertainen canvas-kangas riittänee. Ulkoreunan kanttasin jostain pakkauksesta talteen ottamallani nauhalla, se tuo ryhtiä pussiin ja pitää suuaukon kohtalaisesti avonaisena.
Pussukat eivät ole täydelliset, mutta erittäin käyttökelpoiset ja omaa silmää miellyttävät. Mainiot esimerkit jälleen kerran siitä, että kaikenmaailman lahkeen paloja, remmejä ja nauhoja kannattaa säästää, niistä oikeasti pystyy tekemään hyödyllisiä asioita.
Aurinkoista heinäkuuta Sinulle!
23.7.2016
10.7.2016
Elämänmakuiset villasukat
Esikoisen väri on ollut sininen niin pitkään kuin muistan, kuopuksen väri on ollut vihreä. Keväällä he ilmoittivat vaihtaneensa lempivärejään. Kun sitten näin Lankamaailmassa Austermanin Step väri 313 lankaa, tiesin haluavani kutoa pojille villasukat. Täydennettynä Regian 4-fädig trends &colors sekä Hjertegarnin Sock 4 langoilla sain yhden kerän kulutettua / riittämään sukkiin.
Kun sukat oli päätelty ja lapset hyväksyneet ne riittävän pehmeiksi, ennenkuin sukkia oli kertaakaan käytetty, tuhosi koiranpentumme esikoisen toisen sukan harjoitellessaan yksinoloa. Kyllä harmitti, mutta se on elämää.
Purin kaiken tarpeellisen, ja tosiasia on, että eihän sitä paljoa jäänyt ehjäksi. En kuitenkaan halunnut kutoa kaikkea uusiksi, joten päätin poimia silmukoita ja kutoa lisää ja silmukoida osat yhteen.
Oikeanväristä lankaa ei enää ollut, mutta päätin, että tämä palapelisukka olkoon muistutus pentuajasta. Esikoinen hyväksyi tämän elämänmakuisen sukan ilomielin.
Kun sukat oli päätelty ja lapset hyväksyneet ne riittävän pehmeiksi, ennenkuin sukkia oli kertaakaan käytetty, tuhosi koiranpentumme esikoisen toisen sukan harjoitellessaan yksinoloa. Kyllä harmitti, mutta se on elämää.
Purin kaiken tarpeellisen, ja tosiasia on, että eihän sitä paljoa jäänyt ehjäksi. En kuitenkaan halunnut kutoa kaikkea uusiksi, joten päätin poimia silmukoita ja kutoa lisää ja silmukoida osat yhteen.
Oikeanväristä lankaa ei enää ollut, mutta päätin, että tämä palapelisukka olkoon muistutus pentuajasta. Esikoinen hyväksyi tämän elämänmakuisen sukan ilomielin.
Niin, en se minä ollut, se oli Pirkka, vai miten se menikään....
Varmuudeksi (lohdutukseksi) kävin Lahdessa Pitsi &Palmikossa ostamassa lisää lankaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)