31.12.2013

Koiralapaset - kolmena kappaleena

Koiralapaset kuopukselle ovat vihdoin valmiit. Niitä ei ole höyrytettytty eikä kostutettu, mutta ne ovat valmiit ja odottavat käyttöä.


Jouluaattona kuopus sai paketin, jossa oli yksi lapanen (vain omalle lapselleen voi tehdä näin ruman tempun). Poika oli arvatenkin hyvin hämmästynyt ja ihmetteli mitä hän yhdellä lapasella tekee. Kerroin ajan loppuneen kesken ja hänen kyllä saavan toisenkin lapasen. Poika tyytyi selitykseen ja odotti kärsivällisenä. Kun toinen lapanen valmistui, näytin molemmat lapaset pojille. Kysyin, onko lapasissa mitään eroa? Kyllä, äiti, toinen koira on selvästi isompi kuin toinen. Kelpaako tällaisenaan? Ei. Haluatteko minun purkavan ja kutovan tämän uudestaan? Kyllä.


Ei auttanut kuin purkaa. Ja tehdä kolmas lapanen. Pidän näistä lapasista, mutta kun kaksi ensimmäistäkin tuli tehtyä vähän kiireellä, en olisi millään jaksanut tehdä kolmatta. Mutta kyllä kannatti, nyt ovat koirat saman kokoiset. Ja lapaset myös.


Malli on ravelrystä, Jorid Linvikin. Alunperin näin mallin Kardemumman talossa, kiitos Kardemumma jälleen kerran inspiraatiosta. Lankana käytin Sandnes Garnin Sisua, ruskeaa ja valkoista. Näissä kämmenpuolen tassunjälkikuvissa väri on liian vaalea, muissa kuvissa oikeampi. Käytin 2½ puikkoja ja omalla tiukahkolla käsialallani lapasista tuli sopivat eklauokkalaiselle, toki runsaalla kasvuvaralla... Jätin yhden kuviokerran varresta pois, jotta lapasista ei tulisi liian pitkät.


Pidän lapasten yksityiskohdista, peukaloon kudottu luu oli kuopuksen ehdoton lemppari.


Johtuiko ohuesta langasta vai mistä, mutta minulla oli suuria vaikeuksia saada tasaista jälkeä aikaiseksi. Villalanka asettuu toki käytössä hyvin, mutta silti, en ole tyytyväinen näihin. Kuopus on lapasista innoissaan, joten yritän nauttia hänen mielestään.

Tämän vuoden käsityöt on nyt esitelty. Ja kohta on vuoden viimeisetkin tunnit eletty. On aika toivottaa kaikille lukijoilleni    

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2014

28.12.2013

Palmikkolapaset

Joulu meni rauhallisesti nautiskellen - siitäkin huolimatta, että se oli sateisen musta ja moni suunnitelmissa ollut käsityö siirtyi ensi jouluun. Kuopuksen lapasia lukuunottamatta ehdin sentään tehdä kaikki lahjat valmiiksi. Nämä palmikkolapaset menivät serkulleni.


Lankana teetee:n Salla. Lanka valikoitui yksinomaan värin perusteella. En ole sitä ennen käyttänyt, joten kiva kokeilla taas uutta lankaa. Ei mikään suosikkini, vaikkakiin varteenotettava vaihtoehto 7Veikalle. Puikot 3½, kulutus 68 grammaa. Lapaset valmistuivat niin hyvissä ajoin, etten enää muista silmukoiden lukumääriä.
Mallia lapasiin etsin pitkään netistä, pyörittelin mielessäni useita eri vaihtoehtoja. Lopulta päädyin palmikkoon, jota reunustaa kaksi valepalmikkoa. Kämmenpuoli on sileää neuletta. Harmikseni en enää muista, miltä sivuilta kyseisen mallin löysin.


En ole ennen tehnyt valepalmikoita. Mikä loistava keksintö - niin helppo keino saada näyttävää aikaiseksi. Tulen varmasti tekemään valepalmikoita jatkossakin. Saajalla on pienemmät kädet kuin minulla, joten uskon lapasten olevan juuri oikean kokoiset.


Olemme viettäneet Viattomien lasten päivää muun muassa laskettelemalla - vesisateessa. Nyt rentoudumme mökillä. Mieli tekisi puuhastella kasvimaalla, mutta valoisa aika on niin lyhyt ettei siinä tunnu ehtivän mitään. Kutoessa ajatukset karkaavat ensi kevään siemen- ja kasvihankintoihin. Kyllä, sisäiset vuodenajat ovat menneet sekaisin.

23.12.2013

Hyvää ja rauhallista joulua!

Aatonaatoilta. Ompelukone on kannettu sivuun ja viimeisin tilaustyönä tekemäni tonttu on toimitettu omistajalleen. On tonttujen aika, joulun aika.


Eleonoora on tehty samalla mallilla kuin pikkuserkkunsa Tiltu ja Helmiina. Rauhallinen, vähän ujo, kiltti tonttu sai mekon punaisesta kivipestystä pellavasta. Taskua koristaa Mailegin tonttunauha, helmassa ihana röyhelö.


Suloinen tonttu, vai mitä?


Aatonaattoilta on minulle yksi joulun nautinnollisimmista hetkistä. Se on tehty, mikä on ehditty ja jaksettu (paitsi että lahjat ovat pakkaamatta), toiveissa ja mielikuvissa kaikki on vielä mahdollista. Kinkku on paistettu,  kuusi on koristeltu. Kuvassa uusi hankinta tälle vuodelle, Villeroy Bochin tuikkujoulukuusi.


Lapset nukkuvat. Kynttilät palavat. Lasissa on punaviiniä. On aika toivottaa kaikille lukijoilleni ja jokaiselle täällä piipahtavalle

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA



21.12.2013

Joululahjoja

Lapsilla alkoi kauan odotettu joululoma ja samalla aika monta joululahjaa ja joulumuistamista on annettu. Mikä ero muuten on joululahjalla ja joulumuistamisella? Onko ero lahjan arvossa, saajan läheisyydessä vai sen "salaisuudessa"? En tiedä, ja onko sillä toisaalta mitään väliä. Hankin, valmistan ja annan kaikki lahjat ajatuksella. 

Lasten luokanopettajat saivat kuusenkerkkäsiirappia. Itse tehtyä, kuinkas muutenkaan. Olisin halunnut kauniit etiketit pulloihin, mutta aika ja taiteellisuus eivät antaneet myöten. Kirjoitin paksuhkolle kartongille pullon sisällön ja käyttötapoja, sidoin sen rouhealla narulla pullon kaulaan kauniin nauhan kanssa. Paketointi sellofaaniin ja sydännarulla kiinni. Kiitos kuluneesta lukukaudesta!


Iltapäiväkerhon ohjaajat saivat pipareita. Ehkä vähän tylsää, mutta tein paketeista persoonalliset pienillä virkatuilla joulusukilla. Hyvää joulua!


Siskoni saivat joulutoivotukset mustaherukkaliköörin muodossa. Resepti on mökillä olevasta kirjasta enkä millään muista sen nimeä. Tämä on ensimmäinen kerta kun tein likööriä, joten jännityksellä odotan mielipiteitä siitä! Rakkaat siskot, rauhallista Uutta Vuotta 2014!


N ja P, kaksi ihanaa ihmistä, ovat auttaneet minua eräässä tärkeässä asiassa. Kiitoksena tein kummallekin joulusukat Novitan Naavasta (lanka minulle uusi tuttavuus, ensivaikutelma positiivinen!). Niin kilttejä ja avuliaita molemmat, että toivon tonttujen tuovan jatkossa täytettä sukkiin. Itse laitoin sukkiin piccolo-pullot kuplivaa. Kiitos yhteistyöstä!


Taidanpa ottaa mukillisen glögiä ja istua sohvan nurkkaan kutomaan vielä puuttuvia joululahjoja. Nautitaan näistä viimeisistä päivistä ennen joulua ja unohdetaan stressi ja kiire! 

17.12.2013

Sydämellinen tonttutyttö

Tonttutyttö numero kaksi valmistui aamulla. Iloinen lettipäinen tonttu sai nimekseen Helmiina.


Ompelin sen tilaustyönä melkein samoilla sävelillä kuin Tiltun. Mekkoon valitsin Linumin ruutukankaan. Sellaisenaan se tuntui liian kalpealta, joten applikoin rintaan punaisen pellavasydämen. Mekossa on pieni tasku, johon toiset tontut voivat halutessaan jättää pieniä lahjoja joulua odotellessa.


Helmaan ja taskunreunaan ompelin pellavaisen pitsin, tällä kertaa ihan kaupasta ostetun. Pitsipöksyt kuuluu kokonaisuuteen, kuinkas muutenkaan.


Pidän tästä tontusta. Ja pidin sen tekemisestä, vaikka aikamoinen näperteleminen siinä olikin. Tiedän sen pääsevän hyvään kotiin joten olen sekä iloinen että tyytyväinen.


Viikon kuluttua on jouluaatto ja vielä on to do -listalla monta juttua. Yritän olla ottamatta niistä stressiä, mieluummin nautin palan suklaata ja siirryn seuraavaan hommaan.


8.12.2013

Kankaisia koreja joulun väreissä

Olen ommellut koreja. Kankaisia koreja joulun väreissä.


Leipäkoreja. Hedelmäkoreja. Piparikoreja. Koreja postikorteille. Koreja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja käyttötarkoitusta.


Se alkoi ihan viattomasti. Ompelin meille jouluiset tabletit kernikankaasta, ja kun kangasta jäi vähän yli, halusin hyödyntää sen samantien ennemmin kuin kasvattaa kangasvuortani.


Sopivaa punaista ei ollut varastossani, mutta Ikeasta löytyi vähän paksumpi puuvillakangas. Ja jotta sitä ei olisi jäänyt kauheasti yli (kuka käski ostaa enemmän kuin tarpeeksi???), tein lisää koreja. Seuraavassa kuvassa näkyy korien lisäksi uusien tablettiemme toinen puoli.


Kaikkia koreja voi käyttää kummin päin vaan. Yksittäin tai yhdessä. Tilanteen ja tarpeen mukaan.


Tässä kuvassa näkyy taustalla minun aikoinaan pojille pistelemä joulukalenteri. Yhä edelleen tontut aina silloin tällöin tuovat sen juurelle lahjoja ennen jouluaattoa. Itse olen tähän vähän kyllästynyt, mutta pojille se on selvästi osa jouluperinnettä eikä sitä saa jättää pois!


Mutta koreja. Niitä tuli tehtyä ehkä enemmän kuin mitä me tarvitsemme. Onneksi nämä voi taittaa pieneen tilaan. Voi silti olla, että osa näistä päätyy lahjaksi, mutta siitä ollaan ihan hys hys...


Touhukasta joulun odotusta Sinulle!

30.11.2013

Pöllölapaset

Olen kutonut pöllölapaset esikoiselle.


Kardemumman talossa näin mallin ensimmäisen kerran ja sen jälkeen olen ihastellut toinen toistaan komeampia pöllöjä hänen blogissaan. Kiitos ideasta ja inspiraatiosta, Kardemumma!


Esikoinen tykkää nimenomaan tunturipöllöistä, joten pöllön väri oli helppo valita. Pohjaväri taas valikoitui sen mukaan, mitä kaapista löytyi. Lankana Hjertagarnin Vidal Alpaca Superwash Baby Alpaca, värit 4850 (sininen) ja 2100 (valkoinen). Puikot 3mm. Langankulutus  57 grammaa.


Pari viikkoa sitten lapset totesivat, että "äiti, säkin voisit kyllä antaa meille joululahjoja". Perheessä, jossa joulupukki tuo kaikki lahjat, lausahdus oli pysäyttävä. Siksi olen kutonut lapasia salaa ja sen sijaan, että olisin antanut lapaset heti niiden valmistuttua käyttöön, paketoin ne ja annan joululahjaksi. Toivottavasti ovat sopivat.

Huomenna, vihdoinkin, alkaa joulukuu ja todellinen lähtölaskenta jouluun!

24.11.2013

Tonttutyttö

Sohvallamme istuu tonttu! Ihana lettipäinen tonttutyttö, jolla on pituutta metrin verran! Ja tontulla on jalassaan punaiset villasukat!


Lupasin tehdä serkulleni tonttujoulukalenterin, samantapaisen kuin mitä Mailegilla on. Tontun vartalo on beigeä puuvillakangasta, kädet ja lakki punaista pellavaa. Hiukset ovat purettua hamppuköyttä ja rusetit tarkoituksella erilaiset nauhat. Silmät ja suu on kirjailtu muliinilangalla.


Vaan eipä tullut joulukalenteria. Ei ainakaan sellaista, missä on oma tasku kaikille joulukuun päiville aattoon asti. Ommeltuani mekon punaisesta puuvillapopliinista yritin mallailla siihen tilkkuja, mutta ei iskenyt.


Lopulta päädyin yhteen isompaan taskuun, johon toivottavasti joka yö ilmestyy jotakin. Taskuun painoin tekstin "waiting for christmas". Sillä hetkellä se tuntui hyvältä ajatukselta, nyt koko tasku tuntuu vähän irtonaiselta.


Mekon alareunaan ompelin tädiltäni viime kesänä saatua nyplättyä pitsiä. Kaunista suvun perintöpitsiä kiinnittäessäni ajattelin, että mekon olisi pitänyt olla pellavaa, mutta sellaista en tähän hätään saanut mistään. Mekon alle ompelin valkoiset pikkupöksyt, niiden reunaan ompelin punavalkoisen koristenauhan.


Poroja ei ole näkynyt, mutta ratsaille sentään tonttutyttö pääsi.


Rehellisesti sanottuna tämä tonttutyttö on aika kaukana esikuvistaan, mutta niin se vain on joskus, että idea hahmottuu ja selkiytyy työn edetessä. Jos serkkuni ei tonttua halua, koska eihän se vastaa tilausta, niin iloinen ja rempseä Tiltu saa jäädä meille kotitontuksi, niin rennosti se osaa nauttia joulukiireiden keskellä, että sopeutuisi perheeseemme varmasti mainiosti.


Tonttumaista viikkoa Sinulle!

21.11.2013

Melkein viisi villasukkaa

Kudoin itselleni villasukkaa, ensimmäistä kertaa elämässäni pitsikuviolla. Sen enempää miettimättä ohjeen lankasuosituksia tikuttelin menemään, kunnes sukka oli melkein valmis ja kokeilin sitä. Aivan liian iso! Joku voisi sanoa että tietenkin, kun kerran otit reilusti paksumman langan kuin ohjeessa. Hetken mietin, että tekisin sukat silti valmiiksi ja lahjoitan jollekin, mutta kun lanka ei olisi riittänyt toiseen sukkaan, meni ensimmäinenkin purkuun. 


Aloitin sukan (vai sukat?) alusta, tällä kertaa perussukka yhdellä palmikolla. Lankana Novitan Nalle, 60 silmukkaa, 3 mm puikot, kulutus 97 grammaa.


Kuvat eivät tee oikeutta langan värille, vaalea pellava on niin kaunis, ettei se mielestäni tarvi mitään kikkailua.


Sukat tulevat heti käyttöön, joten niitä on turha sen kummemmin nimetä joululahjaksi. Vaan olisipa minulla sukkamuotteja, vai miksi kutsutaan niitä jalan muotoisia levyjä, joiden avulla sukat saadaan muotoiltua kauniisti? Niitä toivon joululahjaksi.


Näiden melkein kolmen villasukan jälkeen tein punaiset erittäin hassun malliset villasukat. 

 
Arvaatko sinä, kenen jalka on näin kapea ja pitkä? Kerron sen ensi kerralla, mutta sitä odotellessa touhukasta Joulun odotusta Sinulle!

15.11.2013

Kudottuja sydämiä

Punainen kudottu sydän täynnä jouluisia ajatuksia.


Ihanan pehmeä teetee:n alpakkalanka kaksinkertaisena, 3 mm puikot. Mielestäni täydellinen joulunpunainen.


Ohjeen löysin Bente Presterud Rovik:in kirjasta Sydämellisiä lahjoja neuloen. Minä tykkään, näitä haluan lisää eri väreissä ja eri langoista toteutettuna. Ohje oli hieman vaikeaselkoisesti kirjoitettu, mutta kun pääsi jyvälle niin eihän tämä vaikea ollut.


Sydämellistä viikonloppua!

9.11.2013

Blogimyyjäiset - blogikirppis - bloppis

Kangaskaapin järjestelystä se alkoi. Ajatuksesta pienentää kangasvarastoani edes vähän ompelemalla jotain kivaa. Pitkän harkinnan jälkeen ja siskoni kannustamana rohkaisin mieleni ja pistin pystyyn Variksenvillat -blogin ensimmäiset blogimyyjäiset. Eli blogikirppiksen. Eli bloppiksen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä...


Aloitin sydämistä. Sydännaruista. Kaksi pientä, noin 5,5 cm korkuista pehmosydäntä yhdistettynä toisiinsa noin 50 cm hamppunarulla.


Käytin mm. Linumin puuvillakankaita ja kivipestyä pellavakangasta.


Lopputuloksena paljon kauniita sydännaruja, joita tarjoan teille, rakkaat lukijani, hintaan 4 euroa kappale, kympillä 3 kappaletta.


Sydänten lisäksi ompelin tähtiä. Pilkulliset ovat GreenGaten puuvillakangasta, harmaa ja punainen Linumin kivipestyä pellavaa, valkoinen ja pikkuruudullinen Linumin puuvillakangasta. Ripustuslenkki hamppunarua, täytteenä vanu. Korkeus noin 9 cm. Hinta 4 euroa kappale, kympillä kolme.


Lintuja ei voi kukaan vastustaa, en ainakaan minä!


Pieniä, vanulla täytettyjä lintuja, joilla mittaa pyrstöstä nokkaan melkein 12 cm. Ripustuslenkki hamppunarua, silmät maalattu mustiksi. Yksiväriset Linumin kivipestyä pellavaa, kirjava Tildan puuvillakangasta. Hinta 4 euroa kappale, kympillä kolme.


Ja possuja, niitä olen tehnyt joka vuosi. Näillä mittaa kärsästä saparoon noin 11 cm. Päällimmäinen GreenGaten pilkullinen possu kiinnitetään magneetilla, Tildan pilkullinen ja Linumin raidallinen ripustetaan hamppunarulla, vaalea ja tummempi pellavapossu sidotaan haluttuun paikkaan kauniilla nauhalla. Silmät maalattu mustiksi, täytteenä vanu. Hinta 4 euroa kappale, kympillä kolme. Röh röh!!


Kun pojilla oli käytössään pienemmät peitot, ompelin heidän pussilakanansa itse. Kangasta jäi aina reunasta yli. Näistä kankaista ompelin nyt kasseja. Kasseilla on kokoa noin 27 cm * 30 cm, oikein sopiva koko keskeneräisille projekteille, pikkuautojen säilytykseen tai yöpuvun ja unilelun kuljettamiseen mummolaan. Kassit 5 euroa kappale. Rakettikangas ostettu Lastenhuone.fi:stä, valmistajaa en muista.


Hellyyttävä jääkarhukangas on Esta for Kids mallistosta.


Finlaysonin muumikangas ei sen kummempaa esittelyä kaipaa.


Kaikki tuotteet olen ommellut uusista kankaista. Hinnat sisältävät postikulut Suomeen. Ja melkein kaikkia kankaita on vielä jäljellä, joten useammankin samanlaisen tilaaminen onnistuu, vaikka kuvissa näkyy yksi kutakin. Kun olet löytänyt sinulle mieluisan tuotteen, laitathan minulle viestiä variksenvillat (ät) gmail (piste) com niin sovitaan maksu ja toimitus.

Nautinnollista viikonloppua Sinulle!