19.7.2014

Viirinauhoja

Viirinauha sopii melkein mihin vaan eikä niitä voi koskaan olla liikaa, eikös vaan? Kaverin pyynnöstä tein hänen tyttärensä huoneeseen vaaleanpunasävytteisen viirinauhan. Kyse on reippaasta 2-vuotiaasta, joten mukaan sopi erinomaisesti yksi merirosvoviirikin. Tähtikangasta lukuunottamatta kaikki kankaat löytyivät varastostani, mukana on Tildaa, Linumia, GreenGatea ja jotain tuntematontakin. Ei liian hempeä, mutta silti hyvin tyttömäinen.


Henkilökohtaisen nauhasta tekee sen nimikointi. Ehkäpä tytär oppii tunnistamaan nimensä kirjoitettuna nopeammin, kun sitä voi katsella oman huoneensa seinällä.


Samalla inspiraatiolla ompelin mökillemme yhden nauhan valkoisen, sinisen ja beigen sävyissä. Tässäkin nauhassa tähtikangasta lukuunottamatta kaikki kankaat löytyivät varastosta, joten ihan hyvää kangaskaapin "siivoamista" tämä nauhojen ompelu on.


Kuvaaminen vaan on niin kovin vaikeaa. Siksi tyytyminen viirinauhakaruselleihin eikä todellisiin ripustuskuviin.


Helteistä viikonloppua Sinulle!

12.7.2014

Pupu puutarhassa

Periaatteessa kaikki puutarhurit, minä mukaan lukien, inhoavat pupuja. Poikkeus vahvistaa säännön, tämä pupuneiti on erittäin tervetullut meidän puutarhaan milloin tahansa. Kyseessä on melkein metrinen pupu, jonka ompelin siskontytölle. 


Tein pupun samalla tavalla kuin sen isosiskon viime kesänä. Pupun mekko on ommeltu siskontytön pieneksi jääneestä lempipaidasta. Kaventaminen ja lyhentäminen riitti, kauluksen ja rypytykset pystyin hyödyntämään sellaisenaan. Kaula-aukkoon piti vielä ommella napit, muuten mekkoa ei olisi voinut enää pukea ja riisua.


Pitsialushousut ompelin siskontytön vanhasta paidasta, jonka helmaa koristi kaunis kangaspitsi. Hauska nähdä, tunnistaakohan hän enää vanhoja vaatteitaan.



Pupu nautti kulkea pihamaalla. Se nuuhki pioneja, joista osa on kesäkuun sateen voimalla kukkinut hienosti tänä vuonna.


Se kiipesi omenapuihin ja ilmoitti, että turha haaveilla omenapiirakasta tai -hillosta tänä vuonna. Yksi ainoa raakile kaikissa kolmessa omenapuussa yhteensä. Puut ovat vielä nuoria, joten en odottanut suurta satoa, mutta toivoin kuitenkin edes pariakymmentä omenaa, niinkuin viimekin vuonna.


Puutarhakierroksen jälkeen oli mukava heittäytyä nurmikolle päiväunille.


Unien voimalla jaksoi poseerata vielä hetken.


Aurinkoa ja hellettä, nautitaan kesästä!

4.7.2014

Afrikkalainen kukka -peitto

Se on valmis! Peitto afrikkalaisista kukista minun väreissäni!


Kukkien virkkaamiseen tuntui menevän iäisyys, mutta itse asiassa palojen yhteen ompelemiseen meni suhteessa paljon enemmän aikaa. Eikä sekään ollut vielä mitään verrattuna langanpäiden päättelyyn.


Peitossa on 149 kokonaista kukkaa ja 10 puolikasta. Mittaa sillä on noin 80 * 115 senttiä. Se ei ole suuren suuri, mutta juuri sopiva lämmittämään jalkoja viluisena kudonta- tai lukuhetkenä.


Koukkuna oli minulle niin tuttu 3½. Langoista noin puolet ovat jämiä, hyvinkin eri paksuisia villa- ja alpakkalankoja. Luulin minulla olevan enemmänkin peittoon sopivia jämälankoja, mutta eivät ne riittäneet kovin pitkälle. Noin puolet langoista on tätä peittoa varten ostettuja, kuten myös pohjan valkoinen 7veljestä. Langankulutus yhteensä 902 grammaa. Kaikki langat ovat lempivärejäni.


Langat ovat niin eri paksuisia, että peiton pinta on paikoin epätasainen, mutta en anna sen haitata. Enkä senkään, että reunat eivät ole ihan suorat, vaan aaltoilevat.


Peitto on valmis ja se on juuri niin ihanan raskas, kuin oikean villapeiton kuuluukin olla. Kunhan palaamme kaupunkiin, vien sen oikealle paikalleen talonpoikaissohvallemme.


Jos vielä joskus teen afrikkalaisia kukkia, lupaan itselleni jo nyt päätellä jokaisen kukan heti sen valmistuttua. Ja jos vain värien puolesta on mahdollista, lupaan ommella palat kiinni toisiinsa sitä mukaan kun niitä valmistuu.

Aurinkoista viikonloppua Sinulle!