28.7.2013

Metrinen pupu

Ompelin melkein metrin mittaisen pupun tilaustyönä.


Ehdottomasti suurin lelu, minkä olen ommellut. Kiva projekti, vaikkakin koko tuotti välillä vähän päänvaivaa. Kaavan pohjana käytin Tildan pupu-kaavaa, sitä muokkaamalla sain korvat Maileg-henkisesti pystyyn.


Mekon ompelin vanhasta paidastani. Mielestäni se onnistui hyvin ottaaen huomioon, ettei siihen ollut minkäänlaisia kaavoja. Kokeilemalla, nuppineulaamalla, harsimalla sain kuin sainkin sopivan tyttömäisen mekon pupulle. Takana on nappilista, jotta mekon saa riisuttua ja puettua.


Jokaisella pupuneidillä kuuluu mielestäni olla pitsihousut hameen alla, siksi ompelin tällekin pupulle lakanakankaasta housut, lahkeensuuta koristamaan laitoin vaaleanpunaisella kirjaillun pitsin.


Minä pidän tästä pupusta, ehkä joku päivä ompelen meillekin sellaisen. Sitä oli hauska pitää sylissä ja kantaa ympäriinsä kuvattavaksi.


Toivottavasti pikkutytöt, joille tämä menee, leikittävät sitä vielä enemmän ja pitävät siitä vielä enemmän.


Samaan tilaukseen kuului herkkujakin: mansikkakakku (Tildan kaavoilla)...


sekä donitseja (nämä tein Tildan jäätelötötterön kaavalla kuitenkin niin, että "vohvelin" leikkasin lyhyeksi ja pohjaksi ompelin pyöreän kangaspalan pahvikiekon päälle).


Helteistä heinäkuun jatkoa Sinulle!

12.7.2013

Muistikirja ja muita arjen aarteita

Kunnon muistikirja on joka naisen aarre. Sieltä löytyy "kaikki" tarpeelliset mitat, tehtävä- ja hankintalistat sekä muut päähänpistot ja ideat. Serkullani ei sellaista ollut, joten annoin hänelle lahjaksi.


Ompelin päällisen isoäitimme vanhasta tyynyliinasta, jonka reunaa kiersi ihana reikäommel.

 
Halusin tuon "pitsin" (voiko reikäommelta sanoa pitsiksi?) hallitsevan kantta, siksi pistelin sen lisäksi seuraksi yhden yksinkertaisen nimikirjaimen.


 Kokonaisuus toimii, vaikka vähän tuo kansi muistuttaakin raamattua....


Kansi on irrotettava ja siirrettävissä tarvittaessa seuraavaan muistikirjaan. Sisäpuolelle muodostuu samalla taskut kaikille irrallisille aarteille.


Tämä aarre meni lahjaksi, mutta olen minäkin aarteista nauttinut - pienistä ihanista arjen aarteista. Mustikoita kasvaa heti talomme takana ja vatut alkavat kypsyä!


Mökkitien varrelta löysin vuosi sitten mainion kanttarellipaikan. Sama paikka antoi näin hyvän sadon tänä vuonna!


Lähemmäs kolmekymmentä omenaa on pyöristymässä...


 ...ja chilit alkavat punastua!


Iltapäiväkahvin kruunasi raparperimuffinssi vaniljakastikkeen kera!


Aurinkoista kesän jatkoa! Ensi kerralla taas enemmän asiaa käsitöistä!