19.2.2016

Mäyräkoirien V-pentue

Aina silloin tällöin sitä vähän innostuu jostakin. Tällä kertaa minä innostuin virkkaamaan mäyräkoiria. Samoja koiria olen toki tehnyt aiemminkin, mutta kun näitä kysellään aina silloin tällöin ja kun näitä vaan on niin kiva tehdä ja kun aina löytyy uusia kivoja väriyhdistelmiä ja.... Syntyi V-pentue. 

Vilinää ja vilskettä, häntien huisketta.


Nämä pennut etsivät rakastavaa kotia! Jos sinä haluaisit adoptoida jonkun pennuista, laitathan minulle viestiä osoitteeseen variksenvillat (ät) gmail (piste) com. Veera


+ Voro


+ Viima


+ Vertti


= pentuhärdelli!


Ja tämä oli vain jälkisoitto tammikuussa tilaustyönä tekemilleni kahdelle pennulle.


Söpöä viikonloppua!

12.2.2016

Mintunvihreä viirinauha

Sain pyynnön tehdä nimikoidun viirinauhan pojan 1-vuotissynttäreille. Toiveina oli vaalean-/mintunvihreää, harmaata ja beigeä, värikästä mutta samalla harmonista. Ihana tilaus, en ole pitkään aikaan tehnyt yhtään viirinauhaa!


Vaaleanvihreä täsmentyi kangasmallien myötä lähinnä poissuljennalla mintunvihreäksi. Mintunvihreä taas osoittautui vaikeaksi kankaaksi löytää. Eurokankaassa ei ollut mitään mintunvihreää. Eri sävyisiä turkooseja, kivoja mutta liian kirkkaita vihreitä, vaaleansinisiä, mutta ei mitään mintunvihreää. GreenGaten mallistosta löytyi kauniita mintunvihreitä kuoseja, ja kotoa löytyi mintunvihreää pellavaa (kangas, jonka ostin viime toukokuussa tarkoituksena ommella itselleni mekko).


Viirinauhassa ei tarvitse olla paljon väriä kun se jo leimautuu tietyn väriseksi. Lopputulos onnistui mielestäni hyvin: mintunvihreää, beigeä ja harmaata, värikäs mutta harmoninen. Sopiva 1-vuotiaalle pojalle olematta liian hempeä. Minulle tämä viirinauha toi keväisen mielen!


Sydämellistä ystävänpäiväviikonloppua!

7.2.2016

Rohkelikko kaulaliina ja lapaset

Harry Potter. Mahtava tarina velhomaailmasta, hienosti luotu Tylypahka tupineen ja näiden "koodiväreineen". Arvaatte varmaan, että ilahduin saadessani pyynnön tehdä Rohkelikko kaulaliinan ja lapaset 9-vuotiaalle tytölle.


Kaulaliina on aavistuksen sovellettu: siinä on Tylypahkan kangasmerkki Rohkelikko merkin sijasta. Kaulaliinan värit ovat kuitenkin hyvin Rohkelikkoa, joten ehkä tarkkaavainen, hyvällä mielikuvituksella varustettu katsoja ymmärtää lajitteluhatun tunnistaneen Tylypahkan tulevan rehtorin rohkelikkojen joukosta.


Lapasten mallia mietin pitkään. Googlettamalla löysin toinen toistaan hienompia kirjoneulelapasia, yleinen oli myös kolmannesta kirjasta/elokuvasta eteenpäin sovellettu kapeiden raitojen yhdistelmä. Halusin lapasten sopivan kaulaliinan kanssa yhteen, joten tyydyin paksuihin raitoihin. Ensin kudoin peukaloihinkin keltaisen raidan, mutta kokopunainen miellyttin enemmän silmääni. Toivon, että näillä lapasilla saa hyvän otteen taikasauvasta.


Tämä oli erittäin mieluisa tilaustyö, yhtä mieluisa kuin tämänpäiväinen iltapala: laskiaispulla. Iloista laskiaista!

2.2.2016

Umaru hupullinen viitta

Siskon tyttö täytti 17 vuotta. Tuo pieni tyttö, joka aikoinaan teki minusta tädin! Tyttö on aina kulkenut omia polkujaan ja kulkee varmasti jatkossakin. Omaperäinen oli hänen lahjatoiveensakin: hupullinen viitta mallia Umaru. Sain kuvan amazon.comissa myytävänä olevasta viitasta, mutta aikataulu ei antanut myöten sen tilaamiseen. Yhden kuvan perusteella ryhdyin toteuttamaan tytön toivetta.

Ensin piti löytää murrettua oranssia fleece-kangasta. Kangastukusta Hyvinkäältä löytyi, ja sain sen nopeasti heti seuraavana päivänä (ajoin hakemaan sitä). Joskus aikataulut ovat tiukkoja eikä ole aikaa odottaa Matkahuoltoa tai muita kuljetuksia ; ) Ajomatkan aikana ehdin mietiskellä, miten viitan toteuttaisin.


Aika monta sovitusta tein itselleni ja esikoiselle. Vaikka malli sinällään on hyvinkin yksinkertainen, piti siitä saada niin sopiva, että sitä voi oikeasti käyttää. En ole ennen päällystänyt metallinappia fleecellä. enkä kyllä ommellut hamsterin korviakaan. Hupun ja viitan sauman piilotin nauhan taakse, samalla sain ripustuslenkin ommeltua viittaan. Mielenkiintoinen projekti, sain pyöritellä kangaspaloja, pähkäillä ja löytää ratkaisuja kysymyksiin!


Animet ovat minulle melkeinpä tuntemattomia, mutta jotain taisin tehdä oikein: siskon tyttö oli niin tyytyväinen lahjaansa, että istui koko loppuillan viitta päällään. Parempaa kiitosta ei tekijä voi toivoa.


Loppuun vielä itselle muistiin yksi kuva viitasta takaa päin.


Mielenkiintoista helmikuuta kaikille!