30.1.2020

Tammikuu

Tammikuu alkaa olla paketissa ja hyvä niin. Tammikuu on ollut rankka pitäen sisällään tuskallista surua - elämäni karvakasa nukkui pois. En tiennyt, että lemmikki voi vallata sydämen niin totaalisesti. Nyt tiedän. Ja nyt tiedän sen kuristavan tyhjyyden, mitä se jättää jälkeensä. Elämäni karvakasa oli perheenjäsen, rakas sellainen, ja sitä on valtava ikävä. Kuten elämässä aina, oli pakko jatkaa eteenpäin. Silmukka kerrallaan. Kyynel kerrallaan. Päivä kerrallaan. Ensin kudoin itselleni sukat, pitkästä aikaa tiimalasikantapäällä. Handun perussukkalankaa, jonka ostin syskyllä kun vierailin koirakavereiden kanssa Järvenpäässä Lentävässä Lapasessa (aivan ihana paikka, suosittelen käymään!). Itselle muistiin 66 silmukkaa, 2,5 mm puikot, langankulutus 63 grammaa.


Sukkien jälkeen aloin kutoa lapasia jämälangoista. Mökillä ei ole koskaan tarpeeksi lapasia, joten nämä menevät sinne. Vasemman puoleiset raitalapaset ovat kokonaan Suomi villaa - ah mikä tuoksu! - oikeanpuoleiset, reilusti ohuemmat aluslapaset ovat taas englantilaisia villalankoja. Aika monta jämänöttöstä sain siivottua lankavarastostani pois ja se on hyvä se. Suomilapasiin meni 63 grammaa ja englantilaisiin 39. 



Olen siis tammikuussa kuluttanut lankaa "huikeat" 165 grammaa. Mies pyysi, että tekisin hänellekin Oslo pipon, sitä varten kävin ostamassa 100 grammaa Arwettaa. Perusmatikalla on lankavarastoni kutistunut kuitenkin 65 grammalla ollen tällä hetkellä 9 304 grammaa.

En ole kutonut paljoa, mutta olen leiponut juurellani pitkästä aikaa. Taisi olla sekä leipuri että juuri vähän kohmeessa, mutta jospa se tästä taas lähtisi, säännöllinen leipominen nimittäin.


Jospa sitä muutenkin saisi elämän rutiineista taas kiinni, saisi arjen rullaamaan niinkuin kuuluu. Tammikuussa perheeseemme tuli koiranpentu. Se ei korvaa elämäni karvakasaaa, mutta vie ajatukset muualle. Se on ihana oma persoonansa, joka valvottaa ja vaatii paljon huomiota, mutta tuo myös niin paljoin iloa, että kaikki tuntuu taas paljon helpommalta. Kerään sydämeeni uusia tassunjälkiä.


En muista, milloin olisin viimeksi ostanut koirankakkapusseja. Käytämme muovisia leipäpusseja, joita meillä kertyy kaikesta leipomisestani huolimatta. Lisäksi saamme niitä kahdelta tuttavaperheeltä. Ne ovat kaiken kaikkiaan hankalia ja epäsiistejä säilytettäviä. Siksi tein niille oman laatikon.


Päällystin kenkälaatikon ruskealla pellavakankaalla, applikoin kankaaseen koiran kuvan ja kiinnitin alareunaan vetolenkin. Muutama mittavirhe osui matkalle, mutta tästä tuli minusta kiva. Toimii.


Leipäpussien uudelleen käyttö pienentää kierrätykseen menevän muovin määrää edes vähän ja sillä tavoin voimme välttää ostamasta erikseen valmistettuja muovisia kakkapusseja, mutta tuntuu, että muovia tulee ikkunoista ja ovista kaikesta välttelystä huolimatta. Vuonna 2019 veimme kierrätykseen 15 kiloa 336 grammaa muovia. Se on ihan järkyttävän paljon. Vuonna 2018 luku oli 15 kiloa 703 grammaa, eikä määrä näytä vähenevän tänäkään vuonna.

Olin kuullut puhuttavan Lidlin hevi-hävikki-laatikoista. Halusin kokeilla. Ostin 2 eurolla 4 yrttiruukkua, 2 salaattia, 8 omenaa ja 500 gramman parsakaalin. Hyvä diili minusta, mutta kaikki muoviin pakattuna!!!!! Tavallisesti en ostaisi italialaisia omenoita, varsinkaan muoviin pakattuna, mutta niin sanovat viisaammat, että pakkaus on paljon pienempi paha kuin itse tuote.


Tammikuu on ollut raivauskuu. Ja järjestelykuu. Kakkapussilaatikon innoittamana olen järjestämässä koko käsityökaappiani. En tiedä teistä muista, mutta aina joskus projektit venyy ja paisuu - ja silloin minä kaipaisin kaikkein eniten omaa askartelutilaa... Onneksi mieheni on aika kärsivällinen. Mitä kaikkea tässä on työn alla, siitä seuraavassa postauksessa.


Toivon, että saan meidän luppakorvasta hyvän neulekaverin. Olemme aloittaneet harjoittelun, jatkoin noin kolme vuotta sitten aloittamaaani torkkupeittoa. Olen vasta alkumetreillä, joten harjoitushetkiä riittää.

 
Ihanaa helmikuuta Sinulle!

3 kommenttia:

  1. Voi tuota teidän pientä nappisilmää. Ihana. Ja ihanat nuo sukat! Levollista helmikuuta sinne! <3

    VastaaPoista
  2. You should see how my colleague Wesley Virgin's biography begins in this SHOCKING AND CONTROVERSIAL VIDEO.

    As a matter of fact, Wesley was in the army-and soon after leaving-he revealed hidden, "SELF MIND CONTROL" tactics that the CIA and others used to obtain whatever they want.

    These are the same SECRETS lots of celebrities (especially those who "became famous out of nothing") and elite business people used to become rich and famous.

    You probably know that you utilize only 10% of your brain.

    Mostly, that's because most of your brainpower is UNCONSCIOUS.

    Perhaps that thought has even taken place IN YOUR own head... as it did in my good friend Wesley Virgin's head around seven years ago, while riding an unregistered, beat-up bucket of a car without a driver's license and with $3.20 on his banking card.

    "I'm so frustrated with going through life check to check! When will I become successful?"

    You took part in those types of questions, right?

    Your success story is waiting to start. All you need is to believe in YOURSELF.

    CLICK HERE TO LEARN WESLEY'S METHOD

    VastaaPoista