Pupu puutarhassa

Periaatteessa kaikki puutarhurit, minä mukaan lukien, inhoavat pupuja. Poikkeus vahvistaa säännön, tämä pupuneiti on erittäin tervetullut meidän puutarhaan milloin tahansa. Kyseessä on melkein metrinen pupu, jonka ompelin siskontytölle. 

Tein pupun samalla tavalla kuin sen isosiskon viime kesänä. Pupun mekko on ommeltu siskontytön pieneksi jääneestä lempipaidasta. Kaventaminen ja lyhentäminen riitti, kauluksen ja rypytykset pystyin hyödyntämään sellaisenaan. Kaula-aukkoon piti vielä ommella napit, muuten mekkoa ei olisi voinut enää pukea ja riisua.

Pitsialushousut ompelin siskontytön vanhasta paidasta, jonka helmaa koristi kaunis kangaspitsi. Hauska nähdä, tunnistaakohan hän enää vanhoja vaatteitaan.

Pupu nautti kulkea pihamaalla. Se nuuhki pioneja, joista osa on kesäkuun sateen voimalla kukkinut hienosti tänä vuonna.

Se kiipesi omenapuihin ja ilmoitti, että turha haaveilla omenapiirakasta tai -hillosta tänä vuonna. Yksi ainoa raakile kaikissa kolmessa omenapuussa yhteensä. Puut ovat vielä nuoria, joten en odottanut suurta satoa, mutta toivoin kuitenkin edes pariakymmentä omenaa, niinkuin viimekin vuonna.

Puutarhakierroksen jälkeen oli mukava heittäytyä nurmikolle päiväunille.

Unien voimalla jaksoi poseerata vielä hetken.

Aurinkoa ja hellettä, nautitaan kesästä!