Ilmojen viiletessä oli pakko tehdä jotain, ettei lapsen sormet palellu. Vaan mitä tekee äiti, jolla on noin 15 kiloa lankaa varastossa? Purkaa lapasen ja pesee langan käyttääksen sen pojan lapasiin.
Luulin pojan pitävän langasta ja siksi halusin hyödyntää jäljelle jääneen lapasen (toki myös siksi, että se on hyvä ekoteko). Kun ehdotin vaihtoehtoja olemassa olevan lapaslangan kaveriksi ja mahdollisia raidoitusideoita, en ollut enää yhtään varma pojan mielipiteestä ja tuntui kuin olisin "kostanut" hänelle lapasen kadottamisen. Muutaman kokeilun ja purkamisen jälkeen näistä tuli kuitenkin mielestäni kivat lapaset.
Matkan varrella poika pyysi, josko voisin kuitenkin tehdä läppälapaset. Voisin, mutta nämä langat ei riitä. "Ei haittaa, jos ei oo samaa, kai sulla jotain lankaa löytyy tarpeeksi". Yksinäinen lapanen ei ole enää yksinäinen ja esikoinen sai läppälapaset. Viileät ilmat saavat tulla.
Tämä on hyvää kierrätystä ja uskoisin, että näin aikanaan toimittiin kaiken materiaalin kanssa, niin lankojen kuin kankaidenkin. Kaikki käytettiin loppuun asti, taidolla! Tottakai lapanen oli kulunut jonkin verran kahden talven aikana, mutta ei niin paljoa, etteikö siitä toisen langan kanssa olisi tullut hyvät ja lämpimät lapaset. Olen aiemmin jatkanut villasukkia niiden jäätyä pieneksi tai kutonut uudet terät pohjien kuluttua puhki, mutta minulla on vielä paljon opittavaa materiaalin hyödyntämisessä loppuun asti. Viitseliäisyyttä tämä vaatii, mutta niin moni muukin asia.
Värikkäitä syyskuun viimeisiä päiviä!
Hyvin sait vielä hyödynnettyä vanhan lapasen. :) Ennen lienee ollut pakkokin käyttää viimeiseen asti, kun uutta materiaalia ei vaan ole ollut. Vähän luulen, että osa materiaaleista on myös ollut huomattavasti kestävämpää alun alkaenkin kuin mitä nykyään. Esim. vanhat pellavalakanat tms. - nehän kestää monta ihmisikää!
VastaaPoistaOlet niin oikeassa! Asiat tehtiin ennen kestämään eri tavalla kuin nykyisin, oli sitten kyse lakanoista tai kodinkoneista.
PoistaHienot!
VastaaPoistaKiitos. Ja mikä parasta, pääsivät heti käyttöön ;)
PoistaSulla on kyllä mielettömän hienot käsityöt :) Ja pakko arvostaa tämän sorttista viitseliäisyyttä! Olen kyllä itse sitä mieltä, että on erityisen palkitsevaa, kun saa jotain tällaista todella järkevää käytettyä uudelleen. Mulla se vain tuppaa villavaatteiden kanssa olemaan loputonta parsimista uudelleen tekemisen sijaan. Parsiminen sujuu vähemmilläkin taidoilla (ja on alkuun päästyä jopa melko terapeuttista).
VastaaPoistaKiitos =) Joskus on pakko parsia, joskus materiaalin voi käyttää muuten uudestaan. Juuri parsin miehen tumput (joita minä olin lainannut viime keväänä ja kuluttanut puhki) ja totesin, että parsimista pitäisi harjoitella enemmän siistin jäljen aikaansaamiseksi. Mutta olen samaa mieltä, parsiminen on aika terapeuttista kunhan alkuun pääsee ;)
Poista