Pellavaa

Tykkään käyttää tabletteja ruokapöydällä. Pidän tottakai myös pöytäliinoista, mutta lapsiperheessä pärjää huomattavasti vähemmällä pyykkimäärällä kun pesee vain tabletteja eikä kokonaista pöytäliinaa. Neljä vuotta sitten ompelin meille pellavaiset tabletit. Ne ovat edelleen käytössä, mutta niiden tekemisestä asti olen halunnut myös pyöreät, rouheammat tabletit. Kesällä ostin Lankavasta Veera-pellavalankaa ja nyt sain virkattua meille pellavatabletit.

Lanka oli karheaa ja kädet olivat kovilla näitä tehdessä. Malli oli kaikessa yksinkertaisuudessaan puuduttava ja tuntui, että loppua kohden jokainen kierros kesti iäisyyden. Kiinteitä silmukoita kerros toisensa perään. Koko ajan piti laskea, että sai lisäykset oikeille kohdille. Telkkarin katsominen lasten kanssa samalla osoittautui mahdottomaksi, koska sekosin laskuissa joka kerta kun joku kommentoi jotakin.

Tabletit eivät ole täydelliset ympyrät, kostuttamalla ja pingottamalla varmaan niistä saisi sellaiset, mutta pidän näiden rosoisuudesta. Ne olisivat voineet olla sentin tai pari isommat, mutta virkkasin näitä vaa'an kanssa ja ne ovat grammalleen saman painoiset keskenään.  Niistä tuli sen kokoiset kuin mihin lanka riitti. Senttiäkään ei jäänyt yli.

Työn edetessä mietin monesti Ikeassa myytäviä tabletteja. Miten helppoa olisi mennä sinne ja ostaa tabletteja alle kahdella eurolla kappale. Miten nopeaa ja kätevää. Nämä tabletit eivät todellakaan tulleet halvemmaksi itse tehden, päinvastoin, pelkkä lanka maksoi monta kertaa enemmän. Sinä aikana kun tein näitä, olisin ajanut Ikeaan ja takaisin monet kerrat, kierrellyt rauhassa ja nauttinut aika monta kupillista kahvia.

Mutta en tehnyt niin. En tiedä kunnolla, missä Ikean tabletit on tehty tai miten niitä on kuljetettu ympäri maapalloa. Vaikka niiden materiaaliksi ilmoitettaisiinkin joku luonnonmateriaali, ompelussa käytetty lanka voi olla mitä tahansa materiaalia (vaikka polyesteriä) ja sen alkuperää ei varmasti kerrota. Nämä minun tablettini ovat 100 prosenttisesti kotimaista pellavaa.

Paljon puhutaan pikamuodista ja kritisoidaan tiettyjä vaateketjuja, mutta sama pätee mielestäni myös kaikkeen sisustamiseen, varsinkin piensisustamiseen ja kodin tekstiileihin. Se, mitä nyt myydään, on puolen vuoden kuluttua jo "so last season" ja tilalle pitäisi hankkia uutta. Pelottavaa. Toisaalta, myönnän, vielä vuosi sitten minullakaan ei ollut mitään ongelmaa asian kanssa.

 
Tänään olen ollut kaksi kuukautta ostolakossa. Siitä palkinnoksi ostin itselleni jo ennen lakkoa lupaamani vehkapalmun. Huomaan jo nyt ajatustapani muuttuneen. Kyseenalaistan ja kritisoin kuluttamiseen littyviä asioita paljon herkemmin. Ja kyllä, tieto lisää tuskaa: mitä enemmän luen ilmastomuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen, sitä vaikeampaa on jatkaa entiseen malliin. En tiedä, mitä seuraavat 10 kuukautta tuovat tullessaan ja miten osaan olla ja toimia sitten, kun olen tehnyt valmiiksi kaikki keskeneräiset projektini (ne ylikulutuksesta muistuttavat ufot, joita olen aikoinaan suorastaan hamstrannut). Mutta paluuta entiseen ei ole, aion pysyä valitsemallani tiellä.

Tänään alkoi lihaton lokakuu. Tein ruoaksi makaronilaatikkoa ja korvasin jauhelijan soijarouheella. Kukaan ei huomannut mitään, hyvin maistui kaikille. Jei =)