25.10.2018

Saippuaa, sukkia ja suunnistusta

Vuosi sitten ajattelin ensimmäisen kerran saippuan tekemistä. Lueskelin aiheesta netistä ja ihastelin muiden aikaansaannoksia. Tammikuun alussa tilasin muutaman saippuamuotin ja helmikuussa lipeää. Lainasin kirjastosta erilaisia saippuakirjoja. Maaliskuussa tein ensimmäiset omat saippuani. Se oli kivaa, jännittävää ja koukuttavaa. Noin kuukauden olemme käyttäneet tuota itse tehtyä saippuaa ja olen ollut tyytyväinen. Siksi tein toisen satsin kypsymään.  


Netti on pullollaan toinen toistaan houkuttelevampia tarvikkeita saippuantekoon, mutta pitkälle pääsee ihan kotoa löytyvilläkin asioilla. Enää en ostaisi edes perusmuotteja, koska maitotölkilläkin pärjää ihan hyvin. En ole ostanut enkä tule ostamaan hajusteita ja saippuamassoja, lipeän lisäksi kaikki muu löytyy ruokakaupasta.


Ja olisihan maailmassa kaikkea muutakin kivaa (ja lisää tuotetaan koko ajan). Sukkaplokit. Niitä olen ihastellut useamman vuoden, mutta en ole koskaan osannut päättää, minkä kokoiset ostaisin, ja siksi ne ovat jääneet hankkimatta. Olen  ehkä odottanut, että myyntiin tulisi säädettävä malli, mutta sellaisen puuttuessa olen edelleen ilman sukkaplokkeja. Tai olin vielä eiliseen asti. Tässä minun versioni köyhän miehen sukkaplokista. Pahvilaatikosta leikattu muotti käärittynä muovikelmuun. Ruma kuin mikä, mutta toimii.


Plokkini on kokoa 38, mutta kutomani sukat ovat 39/40. Siksi ne odottavat, että teen lisää plokkeja, ennenkuin pääsevät muotoiltavaksi. Kuopuksen sirossa koon 38 jalassa kuviot eivät pääse oikeuksiinsa. Novitan palmikkosukkien ohje löytyy täältä, minä käytin lankana 7veikkaa. Tykkään näistä, voisin hyvin tehdä toisetkin, ehkä harmaana.


Nämä pienet noin 32 koon sukat odottavat nekin muotoilua. Lankalaatikossani on kummitellut jo muutaman vuoden yksittäinen liila kerä Maijaa. Olen monesti aloittanut sen ja taas purkanut. Nyt sain sen kulutettua näihin sukkiin ja pois kummittelemasta laatikostani. Näistäkin tuli mielestäni kivat sukat, vaikka alku tuntuikin todella epäillyttävälle.


Nämä kummatkaan sukat eivät olleet projektilistallani. Minulla vain oli niihin sopivat langat ja sukkia tarvitaan aina, joten tulipahan tehtyä. Lankavarastoni pienentäminen on hyvästä, mutta se ei ole päällimmäisenä tarkoituksena ostolakossani. Vaikka tämä alkoi ostolakkona (joka pitää edelleen), huomaan ajattelevani kaikkea kulutusta enemmän ja enemmän. Mikä on kohtuullista, mikä tarpeellista, mitä minä haluan. En ole vielä päässyt tilanteeseen, jossa minä hallitsisin projektejani eikä toisinpäin, enkä ole saanut kotiamme sivottua ja raivattua niinkuin olisin osana elämänhallintaa halunnut, mutta olen matkalla. Olen miettinyt ruokailutottumuksiamme, elintarvikkeiden alkuperää, kemikaalikuormaa, lasten vaatteita ja talvikenkiä (vaikka lasten tarvikkeet eivät ostolakkooni kuulukaan). Niin paljon olisi tehtävää, että tuntuu kuin pää olisi välillä pyörällä eikä mistään saa kiinni. Ostamattomuus on helppoa, samoin on helppoa istua sohvan nurkkaan kutomaan. Sen sijaan on vaikeaa löytää tasapaino lapsille maistuvan ja terveellisen, vihreän ruoan välillä. On vaikeaa perustella omia valintojaan ihmisille, jotka ajattelevat asioista aivan päinvastoin. Ja minulle on äärimnmmäisen vaikeaa luopua suklaasta ja korvata kahvimaito kauramaidolla.

Olen itse valinnut tieni ja tiedän, mikä on päämääränä. Päämäärän löytäminen on kuitenkin aikamoista suunnistusta.

8 kommenttia:

  1. Kivoja sukkia! :) Saippuoiden tekemistä pitäisi kokeilla itsekin. Mielelläni aina ostan käsityönä tehtyjä saippuoita, jos käyn jossain tapahtumissa tai pikkupuodeissa. Yksi sellainen odottaa käyttöön pääsyä, kunhan edellinen kuluu loppuun. Nestemäiset saippuat ostan aina mahd. isoissa kanistereissa. Sukkaplokkeja olen nähnyt leikatun myös vanhoista muovista pöytätableteista. Näppärimmät tekevät niitä toki käsityönä puutavarasta. Puiset haluaisin itsekin, jos käyttäisin. Toistaiseksi en ole kuitenkaan kokenut niitä tarpeellisiksi. Tsemppiä elämäntapapohdintoihin! Itse olen viime aikoina miettinyt lähiruokaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitsisukat asettuvat mielestäni paremmin muotoonsa plokkien avulla, varsinkin jos antaa lahjaksi. Ja samaa mieltä, mieluiten ottaisin puiset, mutta näillä mennään toistaiseksi.

      Poista
  2. Kiitos palmikkosukkaohjeesta, ehkä taas innostun kutomaan.

    Rohkeasti kohti päämäärää. Tavaramäärän hallintaan käytäntöni on: kun yksi tavara tulee taloon, kaksi poistuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukkien kutominen on niin rentouttavaa, että suosittelen. Tämä oli helppo ohje seurata, sen oppi äkkiä ulkoa.

      Poista
  3. Ostamattomuus on omien tarpeiden kohdalla helppoa, mutta sitten se kaikki muu onkin paljon haastavampaa. Miten ruokitaan nirso lapsi, miten ostat vastuullisesti varhaisteinille pyöräilykypärän ja puhelimeen näytön rikkoutuneen tilalle, kun itse olet joka päivä ollut ylitöissä ja kirppiksiltä ei ko. tuotteita voi ostaa. Kauramaitoa testasin kahviin mutta se oli pahaa, joten juon kahvin mieluummin mustana tai aidolla maidolla.
    Tässä tilanteessa sukkien kutominen rauhoittaa ja ne 11 vuotta marinoituneet varret ovat valmistuneet ja samaa rumaa lankaa on riittänyt toiseenkin sukkapariin ja vielä riittää kolmansiinkin. Mutta nuo tekemäsi punaiset sukat ovat todella kauniit. Voimia suunnistukseesi kohti päämääriä.-Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin testasin kauramaitoa kahviini enkä todellakaan pitänyt siitä. Olen juonut nyt viikon verran kahvini niin, että lisään kauramaitoa ja lehmänmaitoa. Kasvatan koko ajan kauramaidon osuutta. Kauramaidoissa on myös eroja, yritän vielä muutamaa muuta merkkiä, ennenkuin luovutan. Minä juon mieheni mukaan maitoa kahvilla. Pikaisesti laskettuan käytän 1,5-2 litraa maitoa viikossa kahviin. Vuositasolla se tekee 75-100 litraa maitoa. Tuntuu pikkujutulta lasten juoman maidon määrään verrattuna, mutta se lienee väärä vertailukohta.

      Nostan sinulle hattua, että olet jaksanut kutoa 11v vanhaa lankaa pois. Moni olisi heittänyt surutta roskiin. Tsemppiä sinulle ostolakkoosi ja selätetään yhdessä ne suuremmat haasteet, joita arki meille tarjoaa!

      Poista
  4. Mulla kun taas on niin kulinaarimaku, että Rainbown kauramaito on se kahvimaitojen ykkönen :) Muutokset ovat kyllä yhtä myllertämistä, olen itse havainnut, että mulle selkeästi fiksuin ratkaisu on harventaa niitä ruokakaupassakin käyntejä, mikäli aion jonkun tolkun ostoksissa pitää. Ostoslista varmaan olisi toinen, mutta hitaasti, hitaasti.. Ja nuo lilat sukat, ne ovat vietävän söpöt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy testata myös tuota Rainbown kauramaitoa, mutta aloitin kotimaisesta merkistä (tai niin ainakin luulen) ja siirryin ruotsalaiseen. Yhtään kauramaitoa en ole vielä löytänyt ilman sitä muovikorkkia!

      Meillä on käytössä kuukausittainen ruokabudjetti, se jos mikä pitää tolkun ruokaostoissa, koska vieläkään en osaa tehdä viikottaista ruokalistaa ja pysyä siinä. Ilman lapsia (joista onneksi vain toinen on äärimmäisen nirso ja epäluuloinen), olisi paljon helpompaa syödä kaapit oikeasti tyhjiksi ja venyttää kaupassa käyntiä taas muutamalla päivällä.

      Poista