Muoviton maaliskuu on vaihtunut huhtikuuksi ja on aika kertoa, miten meni noin omasta mielestä. Minusta se meni sekä hyvin että huonosti.
Muovittomana kuukautena ostin kaupasta 118 muoviin pakattua elintarviketta (mutta en yhtään muoviin pakattua tai muovia sisältävää kosmetiikkaa). Ihan kauhean monta kappaletta, kun ottaa huomioon, että tässä luvussa ei ole mukana pahviset pastapaketit, joissa on muovi-ikkuna, tai ruokakerma purkit, joissa on muovinen korkki. Vain kokonaan muoviset elintarvikepakkaukset. Toisaalta tilli, joka oli muovipussissa ja muoviruukussa, on laskettu yhdeksi kappaleeksi. Vertailun vuoksi muistutan, että olemme 4-henkinen perhe ja luvuissa on mukana koiran ruokapakkaukset.
Hetken jo meinasin hehkuttaa, että pääsiäisen vietossa sentään onnistuimme. En ostanut yhtään Kinder-munaa, koska halusin välttää muoviset yllätyspakkaukset. Sen sijaan nautimme Mignon-munia ja irtokarkkeina myytäviä suklaamunia, lapset saivat lisäksi folioon pakatut Kinder -puput. Mutta tämä ei ole koko totuus. Olin varautunut virpojia varten ostamalla yksittäispakattuja Lentävä luuta -lakuja, jotka olivat isommassa muovipussissa. Ensi vuodeksi täytyy ratkaista virpojien palkat jollain toisella tavalla!
Muovisia karkkipusseja ei kuukauden aikana ostettu yhtään. Lapset ovat saanet lauantaisin "Äiti Mix" -pussin eli minun valitsemia irtokarkkeja. Tähän asti on käytetty paperipusseja (yhtä ja samaa pussia useamman kerran), mutta tästä eteenpäin pojilla on omat kestokarkkipussit. Ompelin pusseista sen kokoiset, että niihin mahtuu tarpeeksi, mutta että ne painavat tyhjinä alle 10 grammaa (oletustaara irtokarkkivaaoilla).
Veimme kuukauden aikana 1.440 grammaa muovijätettä kierrätykseen. Huh huh. Se on alle keskiarvon, mutta silti se on minusta aivan kamalan paljon. Liikaa. Eikä tämä tietenkään ole koko totuus käyttämästämme muovista, koska likaisimmat kääreet on jätetty pesemättä ja viety sekajätteeseen ja esimerkiksi vessapaperin kääremuovi on käytetty roskapussina, jolloin sekin on päätynyt sekajätteeseen eikä sisälly lukemaan. Kuukauden aikana vietimme esikoisen synttäreitä ja leivoin kaiken itse, mutta juustokakun leipomisesta tulee väkisin paljon muoviroskaa (tuorejuustopaketit). Lusikkaleivät syntyivät onneksi ilman muovia!
Olemme mielestäni jo pitkään kierrättäneet kaiken niin hyvin kuin mahdollista, mutta se ei enää riitä. Muovittoman maaliskuun aikana olen yrittänyt entistä enemmän miettiä roskia raaka-aineina. Ompelin lasten pieneksi jääneistä ja puhkikuluneista farkkushortseista leluluun koirallemme. Valitettavasti täytin sen polyesterivanulla, eli ei täysin muoviton, mutta ainakin kokonaan ilman muovista pakkausjätettä ja taatusti mieleinen!
Kuukauden aikana olen pessyt ja kerännyt käytetyt kananmunankuoret talteen sen sijaan, että olin laittanut ne biojätteeseen. Lapset ovat pyytäneet kokoelmalleni selitystä ilmeisesti epäillen mielenterveyttäni. Kesällä kuoret pääsevät murskattuina lannoittamaan minun pioneitani (luonnonkalsiumia), mutta näin pääsiäisen aikaan ne toimivat mainiona koristeena!
Muoviton maaliskuu on avannut silmiäni entisestään ja tiedostan muovin läsnäolon vielä enemmän kuin aiemmin. Muovin vähentäminen onnistuu tiettyyn pisteeseen asti vain etsimällä saman tuotteen ekologisemmin pakattuna, mutta me olemme siinä pisteessä, että nyt pitäisi etsiä vaihtoehtoisia tuotteita. Olisi helppoa muuttaa oma ruokavalio vähemmän muoviseksi, mutta urheilevat lapset tarvitsevat raejuustonsa ja lihaproteiininsa. Elämä on tasapainoilua muovin vähentämisen, totuttujen tapojen ja kohtuullisten ruokakulujen välillä. Kylvämäni tomaatin ja persiljan taimet tuskin muuttavat kumpaakaan olennaisesti suuntaan tai toiseen, mutta kivaa niiden kasvattaminen on silti. Ja jos vältän edes yhden muovitetun persiljan ostamisen, se kannattaa!
Järven jäällä kävellessä (hyvinkin muovisissa ulkoiluvaatteissa ja kengissä) on ihana nauttia luonnosta. Vihaan kaisloja kesällä, mutta näin kevätauringossa ne ovat niin kauniita, niin pehmeitä, että tekisi mieli kerätä niiden kukintoja (?). Mihinköhän niitä voisi käyttää?
Aurinkoista huhtikuuta!
Ihanaa, että kirjoitat tästä. Muovin määrä järkyttää minuakin, ja vaikkei koskaan pääsisi ihannetilanteeseen, voi kukin tehdä pieniä muutoksia.
VastaaPoistaJust luin hyvän artikkelin tästä muoviongelmasta: https://yle.fi/uutiset/3-10127309. Minusta tuossa on hyvä pointti, että on sillä muovilla hyviäkin käyttötarkoituksia (elintarvikkeiden säilyminen, hygieninen terveydenhuolto), mutta ns. turhaa muovia, jonka voi korvata, voi välttää. On kyllä ollut mielenkiintoista lukea tästä sun muovittomasta maaliskuusta! :) Itse en kuitenkaan ihan näin tarkasti pysty vielä muovia edes lajittelemaan, kun sitä joka tapauksessa aina tulee, ja keräyspisteet on kaukana, ja kotona ei kerta kaikkiaan ole tilaa säilöä roskia vielä erikseen odottamaan viemistä. Mutta uskon, että tämä muovinkeräyssysteemikin vielä kehittyy. :) Ja pienistäkin valinnoista on jo hyötyä, kuten kestokasseista, joten vähän kerrallaan kohti muovittomampia valintoja.
VastaaPoista